Jyväskylän yliopisto

Tytöt tarvitsevat positiivisia kokemuksia palloilusta

Jaa

Lapsen positiivinen kokemus liikkumisesta tukee luontaista fyysistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen kehittymistä. Testien mukaan tytöt olivat poikia parempia liikkumistaidoissa. Pojat puolestaan kokivat itsensä paremmiksi ja saavuttivat korkeammat pisteet palloilutaidoista.

- Koska tiedämme, että palloilutaitoja hyödynnetään monipuolisessa liikkumisessa eri ympäristöissä ja hyvät palloilutaidot ennustavat runsaampaa liikkumisen kokonaismäärää esimerkiksi murrosikäisenä, on jo varhaiskasvatuksessa kiinnitettävä huomiota myös tyttöjen palloleikkeihin, liikuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Donna Niemistö sanoo.

Jyväskylän yliopistossa vuosina 2015–2017 toteutettu Taitavat tenavat -tutkimushanke selvitti 5–7-vuotiaiden lasten kokemusta siitä, kuinka hyviksi he tuntevat itsensä liikkujina. Koettu motorinen pätevyys ja motoriset taidot mitattiin 13 taidolla. Ne jakautuivat liikkumistaitoihin sekä palloilutaitoihin.

Tulokset osoittivat, että lapsilla on korkea pätevyyden taso, eli he kokevat olevansa hyviä yllämainituissa taidoissa. Sukupuolten välisiä eroja kuitenkin ilmeni.

- Poikien liikkumisessa ja harrastuksissa on hyvä huomioida aikaisempaa enemmän liikkumistaitoja ja tytöllä palloilutaitoja, Niemistö toteaa.

Ikä ja kehon koostumus tärkeimmät selittävät tekijät

Huomionarvoista on se, että kokemus itsestä liikkujana vahvistaa lapsen luontaista fyysistä aktiivisuutta ja tukee motorista kehitystä. Jos lapsi kokee itsensä hyväksi liikkujaksi, hän on motivoituneempi liikkumaan ja huomaamattaan kartuttaa myös motorisia taitoja.

Siitä huolimatta kokemuksen muodostumisesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä tiedetään vain vähän.

-  Pystyimme selittämään noin 10 % liikkumis- ja palloilutaitoihin yhteydessä olevista tekijöistä, joista vahvin yhteys oli lapsen iällä ja kehon koostumuksella (BMI SDS), Niemistö kertoo.

Tutkimus osoitti, että mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä realistisemmin hän arvioi omia taitojaan. Tulos tukee aikaisempia kansainvälisiä tutkimustuloksia. Sen lisäksi korkeampi kehon painoindeksi ennusti korkeampaa pätevyyden kokemusta.

- Kehon painoindeksin osalta tulos on poikkeuksellinen. Toisaalta se vahvistaa käsitystä siitä, että kehon koostumus on yksi suurimpia liikkumiseen liittyviä tekijöitä. Kehon painoindeksi on yhteydessä liikkumiseen ja siitä saatavaan kokemukseen, mutta sen suunta yllätti. Aihetta on syytä tutkia tulevaisuudessa lisää, sillä nuoren lapsen painoindeksi saattaa kertoa myös vaihtelevista kehitysvaiheista, Niemistö sanoo.

Suomalaisilla lapsilla on korkea pätevyyden tunne, josta Niemistö kiittää varhaiskasvatusta ja vanhempia. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus positiivisiin ja kannustaviin kokemuksiin monipuolisesta liikkumisesta.

-  Lapselle osoitettu kiinnostus, palaute sekä ennen kaikkea yhdessä tekeminen aikuisen kanssa tukevat tätä positiivista kokemusta liikkumisesta. Se on tärkeää, sillä mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä kriittisemmäksi lapsen kokemus omista taidoista muodostuu. Kohtuullinen kriittisyys lisää lapsen liikkumisen turvallisuutta, mutta sen ei pitäisi lannistaa häntä passiiviseksi. Tässä aikuisten rooli on merkittävä, Niemistö toteaa.

Testaa, mitä tiedotteesta jäi mieleen: https://www.quiz-maker.com/QJCN6MQ

Alkuperäinen artikkeli:

Donna Niemistö, Lisa M. Barnett, Marja Cantell, Taija Finni, Elisa Korhonen & Arja Sääkslahti. Socioecological correlates of perceived motor competence in 5–7‐year‐old Finnish children. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 21.1.2019.

Tohtorikoulutettava Donna Niemistö kertoo tyttöjen ja poikien eroista koetussa liikuntapätevyydessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava Donna Niemistö, donna.m.niemisto@jyu.fi, 040 805 4162
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 805 4717
Tietoa tutkimushankkeesta: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Asiakkaan näkökulman tärkeys korostui ”Sosiaalityö hyvinvointivaltion tienhaaroissa” -seminaarissa21.3.2019 16:12:57 EETTiedote

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa järjestettiin keskiviikkona 20.3.2019 perinteinen maakuntaseminaari otsikolla ”Sosiaalityö hyvinvointivaltion tienhaaroissa”. Samalla juhlistettiin 60 vuotta täyttävää sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesia. Matthies on toiminut sosiaalityön professorina Saksassa ja Suomessa. Hänet on myös valittu Suomen edustajaksi eurooppalaisen sosiaalityön koulutusta järjestävien yliopistojen verkostoon (IASSW). Matthies korostaa sosiaalityön yhteyttä paikallisiin yhteisöihin, tähdentäen erityisesti asiakkaiden näkökulmaa.

Jy­väs­ky­län yli­opis­ton fy­sii­kan ja ke­mian tut­ki­mus­hank­keil­le mil­joo­nan eu­ron EU:n Ho­ri­sont­ti 2020-ra­hoi­tus21.3.2019 11:39:59 EETTutkimus

Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelma (Horizon2020) on eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita tukeva tutkimus- ja rahoitusohjelma, joka rahoittaa myös merkittäviä eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja. Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on saanut lähes miljoonan euron suuruisen rahoituksen kolmeen uuteen tutkimusinfrastuktuureihin liittyvään hankkeesseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme