Tyttöjen kiinnostus johtajuuteen nousussa, perinteinen sukupuolijakauma pätee edelleen tulevaa alaa valitessa

Perinteinen käsitys sukupuolille sopivista aloista tiukassa

Nuorten vastauksissa näkyy, että kiinnostavien alojen jakauma on edelleen hyvin sukupuolittunut. Tytöt voisivat tyypillisimmin ajatella työskentelevänsä terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, matkailu- ja ravintola-alan, palvelualan tai kulttuurin ja viihteen alalla. Poikien vastauksissa suosituimmat alat ovat puolestaan teknologiateollisuus, rakennusala, maanpuolustus, pankki- ja rahoitusala sekä logistiikka ja huolinta.

Alavalintaa miettiessä palkka on nuorille yhtä tärkeä kuin kiinnostava työ. Kolmanneksi eniten nuoret arvostavat hyvää työskentelyilmapiiriä. Tuloksissa ei ole nähtävissä suuria eroja maaseudulla ja kaupungissa asuvien nuorten välillä.

Tyttöjen kiinnostus johtajuuteen kasvussa

Tytöt mainitsevat vastauksissaan poikia useammin tulevaisuuden työhön liittyviä tekijöitä, joista käy ilmi kiinnostus vaativiin työtehtäviin ja johtamisrooleihin. Verrattuna vuoteen 2020, johtamisvastuun, etenemismahdollisuuksien ja palkkauksen merkitys tytöille on kasvanut suhteessa poikiin. Eri aloista tyttöjen kiinnostus kasvoi poikiin verrattuna maanpuolustuksen, asianajo- ja lakimiestoimistojen sekä vakuutusalan osalta.

Tytöt (74 %) vastasivat myös poikia (66 %) useammin olevansa valmiita panostamaan opiskeluun menestyäkseen työelämässä.

– Tytöt tavoittelevat poikia vahvemmin niin etenemis- kuin vaikuttamismahdollisuuksia kuin johtamisvastuutakin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että tytöillä on maamme hallitusta myöten yhä enemmän esimerkkejä samaistuttavasta ja esimerkillisestä naisten johtajuudesta, toteaa TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Vanhempien tausta vaikuttaa nuorten valintoihin

Vanhempien koulutuksella on merkitystä myös nuoren koulutuksen suuntaan. Tutkimuksesta käy ilmi, että yliopistotutkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista jopa 81 % aikoo peruskoulun jälkeen hakeutua lukioon, ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lapsista puolestaan 36 %.

Myös se, ovatko vanhemmat aktiivisesti mukana työelämässä, vaikuttaa nuoren suhtautumiseen tulevaan työelämään. 14 prosenttia niistä nuorista, joiden vanhemmista kumpikaan ei käy töissä, ei usko löytävänsä työelämästä itselleen sopivaa paikkaa tulevaisuudessa.

– On erittäin huolestuttavaa, mikäli edes osa nuorista on vaarassa menettää uskonsa omaan pärjäämiseen tulevaisuudessa. Työelämästä on tärkeää puhua ja sen merkityksellisyyttä hyvinvoinnille on syytä korostaa, Tenhunen-Ruotsalainen painottaa.

Tietoa työelämästä etsitään keskustelemalla ja digitaalisista lähteistä

Yleisin tapa saada tärkeimpiä työelämätietoja ja -taitoja on kouluopetus, näin toteaa 63 % kyselyn vastaajista. Nuoret keräävät tietoa keskustellessaan vanhempien tai kavereiden kanssa. Lisäksi tärkeitä kanavia ovat lukeminen, harrastukset ja sosiaalinen media, jonka kanavista nuoret nostavat esille erityisesti Youtuben. Myös pelaaminen on kymmenen suosituimman tiedonhankintakeinon joukossa. Pojista jopa 18 % pitää pelaamista yhtenä tärkeimmistä tiedonlähteistään.

–  Nuoret oppivat työelämästä hyvin moninaisissa oppimisympäristöissä. Vaikka koulu on näistä merkittävin, on se kuitenkin yksi oppimisympäristö muiden joukossa. Tuloksista on myös havaittavissa eroja tyttöjen ja poikien suosimien oppimisympäristöjen välillä. Tämän tiedostaminen ja yhteyksien rakentaminen eri oppimisympäristöjen välillä on tärkeä osa työelämäopetuksen kehittämistä, pohtii TATin pedagoginen asiantuntija Lauri Vaara.

Tutkimustulokset julkistetaan maanantaina 24.5. klo 8.30 suorassa nettilähetyksessä, jota toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan. Osoite on: www.mediaserver.fi/live/tulevaisuusraportti. Ilmoittautumista ei tarvita, tilaisuus on avoin.

TAT Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 1.3.–1.4.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 939 nuorta, joista yläkoululaisia oli 11 486, lukiolaisia 2 168 ja ammatillisia opiskelijoita 1 285. Vastaajista tyttöjä oli 7 813 ja poikia 6 117. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta tutkimusyhtiö Insight360 Oy.