Ensi- ja turvakotien liitto

Uhkaavien erotilanteiden tunnistaminen ja riskien arviointi keskeistä - Ensi- ja turvakotien liitto julkaisee perusteoksen vainon uhrien auttajille

Jaa

Parisuhteen väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen. Vainoaja voi uhkailla, seurata, tarkkailla tai ottaa toistuvasti yhteyttä ahdistavalla tai pelottavalla tavalla. Vainoaja voi myös yltyä hengenvaaralliseen väkivaltaan. Nykyään on olemassa keinoja tunnistaa vainoajat, jotka todennäköisesti käyttävät fyysistä väkivaltaa, ja suojella uhreja, mutta niitä ei pystytä käyttämään kattavasti kaikkialla Suomessa. Erityisesti lapseen kohdistuvan vainon arvioimiseksi ei ole välineitä.

Kun väkivallan mahdollisuus on tiedossa, poliisilla ja muilla viranomaisilla on välineitä riskien tunnistamiseen, arvioimiseen ja turvallisuutta lisäävän suunnitelman tekoon. Tällä hetkellä Suomessa on runsas 30 työryhmää, jotka voivat paikallisesti arvioida vainon uhrin väkivallan uhkaa. Työryhmät pyrkivät ajoissa tunnistamaan ne uhrit, jotka todennäköisimmin joutuvat tulevaisuudessa uudelleen lähisuhteissaan väkivallan kohteiksi. Moniammatillinen riskinarvioinnin menetelmä (MARAK) pitäisi saada käyttöön koko maassa. Arviointia pitäisi myös tehdä riittävän pitkään ja riittävän tiiviisti, koska eron jälkeinen uhkaava vainotilanne voi muuttua nopeastikin.

― Erikseen huomio pitäisi kiinnittää uhan ja pelon alla elävään lapseen. Nyt lapsi otetaan huomioon vanhemman suunnitelmassa, mutta vain lapsen suojeluun keskittyvään suunnitelmaan ei ole valtakunnallista välinettä, sanoo professori Merja Laitinen Lapin yliopistosta ja jatkaa.

― Lasten tilanteita ja avun tarpeita pitäisi pystyä tunnistamaan nykyistä paremmin.

Vainon uhri voi myös käytännössä joutua toteuttamaan perheensä suojelemiseksi tehtyä suunnitelmaa yksin.

― Vähintään vainotulle tarvittaisiin tukihenkilö, joka on tiiviisti yhteydessä häneen, sanoo vainottuja auttavan VARJO-hankkeen vastaava Jaana Kinnunen.

Tukihenkilöksi tarvitaan usein viranomainen tai muu ammattilainen, koska tuki on tarpeen pitkään ja monella tavalla. Tähän mennessä tueksi on yritetty saada vapaaehtoisia, mutta kattavaa perehdytettyjen vapaaehtoisten verkostoa ei ainakaan vielä ole.

Perusteos vainon uhrien auttajille

Nyt julkaistava Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen on perusteos eron jälkeisistä tilanteista ja prosesseista, joissa parisuhteessa koettu väkivalta ei päätykään eroon. Se auttaa tunnistamaan vainon ja avaa vainon merkitystä sen eri osapuolten näkökulmasta, jotta uhreja voitaisiin auttaa.

Teoksessa muun muassa erikoissyyttäjä Pia Mäenpää Itä-Suomen syyttäjänvirastosta kertoo artikkelissaan, että niiden kolmen vuoden aikana, jotka vainon kieltävä laki on ollut voimassa, rikosilmoituksia vainosta on tehty vähintään kolminkertaisesti odotuksiin nähden (656 vuonna 2014, 680 vuonna 2015 ja 364 ilmoitusta kesäkuun loppuun mennessä 2016). Usein vainoon liittyy muita rikosnimikkeitä, tyypillisesti lähestymiskiellon rikkominen, laiton uhkaus ja kotirauhan rikkominen).

Oikeuspsykiatri Hannu Säävälän, psykologi Minna Kumpuniemen ja VARJO-hankkeen työtekijän Ulla Valtosen artikkelista selviää, että eron jälkeiset vainoajat ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Osa on niin sanotusti tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä, osalla on huume- tai rikostaustaa. Kirjoittajat esittelevät Lontoossa vainoajien kanssa työskentelyyn kehitetyn hoitomallin, jota soveltamalla vainoaja voi mahdollisesti muuttaa käytöstään. Vainoajan kanssa työskentely on edellytys uhrin tehokkaalle auttamiselle.

Ensi- ja turvakotien liiton kustantama kirja on osa VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n viisivuotista VARJO ― eron jälkeisen väkivaltaisen eron ennaltaehkäisy ja perheiden tukeminen -hanketta. Kirjassa puhuvat vainon asiantuntijat: kokijat, psykologit, sosiaalialan ammattilaiset, oikeuslaitos, oikeuspsykiatria, Amnestyn Suomen osasto, Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaine ja Suomen Akatemian rahoittama Lasten tietävä toimijuus yksityisissä, moniammatillisissa ja yhteiskunnallisissa prosesseissa ― Tapauksena vanhempien eron jälkeinen vaino -hanke.

Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen. Merja Laitinen, Jaana Kinnunen ja Riitta Hannus (toim.). Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 41. Ensi- ja turvakotien liitto, 2017, 246 s. ISBN 978-951-9227-90-0 (nid.), ISBN 978-951-9227-91-7 (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaana Kinnunen
hankevastaava, VARJO-hanke, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry p. 044 336 5334, jaana.kinnunen@violary.fi

Merja Laitinen
professori, sosiaalityö, Lapin yliopisto p. 040 509 2153, merja.laitinen@ulapland.fi

Tiina Muukkonen
kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto p. 044 526 5256, tiina.muukkonen@etkl.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Kutsu medioille 16.1: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia12.1.2018 11:08Kutsu

Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa asuu parhaillaan 59 perhettä, joissa on yli 100 lasta. Molemmat keskukset ovat niin sanottuja odotusajan keskuksia, joissa asutaan pidempään ja odotetaan päätöstä turvapaikkahakemukseen. Keskuksia ylläpitää SPR Lapin piiri. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa kuulemme turvapaikanhakijaperheiden elämästä ja arjesta vastaanottokeskuksessa. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Vaikeuksissa olevat vauvaperheet saavat apua Helsingin ensikodista19.12.2017 11:05Tiedote

Vallilan ensikodissa on syksyn aikana ollut tavallista vähemmän apua tarvitsevia vauvaperheitä. Tilanne ihmetyttää Helsingin ensikoti ry:tä, sillä esimerkiksi Helsingissä tehdään noin 15 000 lastensuojeluilmoitusta vuodessa. - Apua tarvitsevat perheet eivät ole loppuneet, mutta palvelua ostavien kuntien taloustilanne näkyy myös ensikodissa. Kunnat pyrkivät auttamaan perheitä omien palvelujensa turvin silloinkin, kun ne eivät ole riittävän intensiivisiä. Perheille voidaan tarjota tukea kotiin muutamana päivänä viikossa, vaikka tuen tarve olisi ympärivuorokautinen. Perheet ovat erilaisia, ja niin tulee olla perheille tarjottavien palvelujenkin, sanoo Helsingin ensikoti ry:n toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen.

Kutsu medioille 20.11: Lapsiperheen arki vastaanottokeskuksessa on haastavaa16.11.2017 09:00Kutsu

Vastaanottokeskuksissa asuvien lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapset jäävät helposti työntekijöiden kiireen ja vanhempien vaikean elämäntilanteen jalkoihin. Perheitä voidaan tukea monin tavoin. Medialounaalla vastaanottokeskuksessa asuvan pikkulapsiperheen isä kertoo perheen arjesta ja elämästä turvapaikkaprosessin aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme