Helsingin yliopisto

Uhkailua ja väkivaltaa kokeneiden osuus nousi koronapandemiaa edeltävälle tasolle

Jaa

Fyysistä väkivaltaa tai uhkailua kokeneiden osuudet lisääntyivät vuodesta 2020. Nousua havaittiin sekä miehissä että naisissa. Vuoden 2021 Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Vastaava prosenttiluku vuonna 2020 oli neljä prosenttia.

Nuoret olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän. Naiset kohtasivat yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja. Miehet olivat kokeneet uhkailua ja väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla, naiset taas työpaikoilla. Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyys lisääntyi naisten osalta koronaa edeltävälle tasolle. Miesten osalta taas lisääntyi omassa asunnossa koettu väkivalta, jonka osalta palattiin vuoden 2019 tasolle.   

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi reilut 4800 Suomessa vakituisesti asuvaa.  

Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys on pysynyt vakaana viimeisinä vuosina. Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot ovat olleet jo pitkään yleisimpiä kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneita rikoksia. Molemmat ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosikymmenen vaihteesta.  

Yksityishenkilöihin kohdistuneista rikoksista yleisimpiä ovat tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset sekä henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö. Vuoden 2021 kyselyssä tavaran tai palvelun ostamiseen liittyneestä huijauksesta ilmoitti noin kuusi prosenttia vastaajista ja henkilötietojen urkinnasta ja väärinkäytöstä noin viisi prosenttia vastaajista. Henkilötietojen urkinta ja väärinkäyttö lisääntyi aiemmista vuosista.  


Katuväkivallan pelko pysynyt pitkälti ennallaan 

Vuoden 2021 kyselyssä yli neljännes vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Verrattuna vuoteen 2020, pelko oli lisääntynyt hieman naisten ja nuorten (15–24 v.) osalta.  Väkivaltaa työpaikalla kertoi pelkäävänsä noin 14 prosenttia vastaajista, perheväkivaltaa pelkäsi noin viisi prosenttia vastaajista. Nämä osuudet eivät eroa aikaisimmista vuosista.     


Yli puolet ilmoitti pelkäävänsä verkkorikoksen kohteeksi joutumista 

Lähes 60 prosenttia Suomessa asuvista ilmoitti pelänneensä verkkorikoksen kohteeksi joutumista vuoden aikana. Verkkorikollisuuden pelko oli selvästi yleisempää kuin katuväkivallan pelko, jota ilmoitti pelkäävän alle kolmannes. 

Verkkorikosten yleisimpiä tekomuotoja olivat haittaohjelmat sekä verkossa tapahtuva häirintä. Noin kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa haittaohjelman kuluneen vuoden aikana. Kuluneen vuoden aikana verkkoympäristössä tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä ilmoitti 13 prosenttia ja muusta häirinnästä noin 15 prosenttia vastaajista. Naiset kokivat häirintää miehiä useammin. Häirintäkokemukset olivat lisääntyneet verrattuna vuoden 2018 tilanteeseen, sen sijaan haittaohjelmien osalta uhrien osuus oli laskenut.  

Kansallinen rikosuhritutkimus on Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttama kansallisesti edustava kyselytutkimus, joka on toteutettu vuosina 2012–2021. Vuoden 2021 kyselyyn vastasi 4 813 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74-vuotiasta henkilöä, vastausprosentin ollessa 34,4 prosenttia. 

Julkaisuhttps://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/suomalaiset-v%C3%A4kivallan-ja-omaisuusrikosten-kohteena-2021-kansalli


Lisätiedot

Suunnittelija Ilari Kolttola
029 412 0887
ilari.kolttola@helsinki.fi 

Yliopistonlehtori Matti Näsi
029 412 0881
matti.j.nasi@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa4.10.2022 10:24:39 EEST | Tiedote

Sosioekonomisten tekijöiden ja alkoholin vaikutus ammatin kuolleisuuteen ei ole saman suuruinen eikä edes samansuuntainen kaikissa ammateissa, joissa on korkea kuolleisuus. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin miehillä 31 ja naisilla 11 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista ja kymmenesosa naispalkansaajista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme