- On hyvä todeta mietinnössä, ettei Suomella ole tarvetta asettaa hakemukselleen mitään reunaehtoja. Se tarkoittaa sitä että sellaiset kysymykset kuten millaisiin harjoituksiin osallistumme tai vieraiden joukkojen, tukikohtien tai ydinaseiden sijoittaminen Suomeen ovat ja pysyvät omassa kansallisessa harkinnassamme. Ydinenergialaki kieltää jo nyt ydinaseiden tuomisen Suomeen, valiokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja toteaa.

- Aktiivisen ja ennakoivan diplomatian sekä vakautta edistävän ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkaminen myös Naton jäsenenä on tärkeää. Venäjä on jatkossakin naapurimaamme ja keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä kaikissa tilanteissa, Tuomioja jatkaa.

- Valiokunta arvioi, että Suomen Nato-jäsenyyden vuotuiset välittömät lisäkustannukset tulisivat olemaan noin 1-1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista eli noin 60-100 milj. euroa. Nato-jäsenyys toisi samalla mahdollisia positiivia talousvaikutuksia, sillä se vahvistaisi Suomen taloudellisen toimintaympäristön vakautta ja houkuttelevuutta investointikohteena. Vertailun vuoksi: Venäjän aloittaman sodan arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja Suomessa 7000 miljoonalla eurolla viidessä vuodessa, Johannes Koskinen kommentoi.

- Suomen Nato-jäsenyys on nimenomaan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden puolesta, ei ketään vastaan. Se ei myöskään muuta aiemmissa selonteoissa vahvistettuja lähtökohtia siitä, miten Suomi YK:n peruskirjan mukaisesti ja kansainvälisiä sopimuksiaan kunnioittaen ei tule sallimaan alueensa käyttöä muihin kuin liittokunnan puolustuksellisiin tarkoituksiin, Kimmo Kiljunen toteaa.

- Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä kaikki Pohjoismaat kattava yhteistyö Naton sisällä tarjoaa mahdollisuuden pohjoismaisen arvopohjan mukaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistämiselle Natossa. Tällä on koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta vahvistava vaikutus. Pohjoismaisen yhteistyön tulee olla tärkeä osa Suomen Nato-profiilia, Kristiina Salonen sanoo.