Ulosmarssi ja mielenilmaus varhaiskasvatuslakia vastaan 25.4. – lakiesityksessä suuria ongelmia

Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen ja henkilöstön pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta valitut keinot ovat ongelmallisia eivätkä puutu varhaiskasvatuksen varsinaisiin haasteisiin. Lakiesityksen suurimmat ongelmakohdat liittyvät henkilöstörakenteeseen, kelpoisuusehtoihin ja lakiesityksen takana oleviin henkilöstölaskelmiin.

Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaisi voimakkaasti alan henkilöstörakennetta ja koulutusvaatimuksia. Lakiesityksessä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien määrää lisättäisiin päiväkodeissa. Nyt varhaiskasvatuksen henkilökunnasta 60 % on lastenhoitajia. Jatkossa työntekijöistä vain joka kolmas olisi lastenhoitaja. Käytännössä laki johtaisi lastenhoitajien lukumäärän merkittävään vähentämiseen. Lisäksi lastenhoitajiksi opiskelevat jäisivät tyhjän päälle, sillä uusia hoitajia ei rekrytoitaisi siirtymäajalla. Ala kärsii kuitenkin ankarasta työvoimapulasta jo nyt.

Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Lakiesityksessä lastentarhanopettajan kelpoisuutta rajoitettaisiin siten, että tulevaisuudessa ainoastaan yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat olisivat kelpoisia tehtävään. Jos laki toteutuisi, ei, päiväkoteihin saataisi todennäköisesti riittävästi päteviä opettajia siirtymäajan kuluessa.

Varhaiskasvattajien pedagogista osaamista tulee edistää koulutusta kehittämällä ja täydennyskoulutuksella. Laissa esitetty uusi tiukka henkilöstörakenne ei edistä varhaiskasvatuksen laatua. Monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle työllistyy erilaisia opintopolkuja pitkin. Lastentarhanopettajia on mahdollista kouluttaa lisää nykyisen lain puitteissa.

Lakiesityksen henkilöstölaskelmat ovat ristiriitaisia.Lakiesityksen perusteluissa arvioidaan kuntasektorilla työskentelevän yhteensä 40 000 varhaiskasvattajaa. Taloudellisia vaikutuksia ennustavassa palkkakustannusarviossa henkilöstön lukumääräksi on puolestaan arvioitu 27 000. Ristiriitaisten tilastotietojen valossa talous- ja henkilöstövaikutuksia koskevat laskelmat ja näistä johdettu siirtymäaika eivät ole luotettavia. Henkilöstörakennetta koskevia esityksiä ei tulisi hyväksyä ennen lainkohtien kunnollista uudelleen valmistelua.

Lakiesitys uhkaa koko varhaiskasvatuslain keskeistä ajatusta, että kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtäviä ohjaa heidän taustakoulutuksensa ja erityisosaamisensa, käytännössä tehtävät eivät eriydy jäykästi. Päiväkodin arjessa hoiva ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.

Varhaiskasvatuksen laatua voitaisiin kehittää mieluummin keskittymällä olennaisiin ja konkreettisiin haasteisiin. Tällaisia ovat mm. riittävän pienet ryhmäkoot, osaavan henkilöstön riittävä määrä lapsiryhmää kohden ja lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentaminen. Lapsen etu ja oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu yhdenvertaisella tavalla ainoastaan, jos lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole rajattu.

Lisätietoja:

Julkisen alan unioni JAU

- Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, JHL, 040 702 4772
- Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, Jyty, 040 594 5872
- Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi, JHL,  050 361 1019

Lisätietoja ulosmarssista ja mielenilmauksesta:
- järjestöpäällikkö Pekka Soini, JHL, 040 048 4265
- järjestöjohtaja Ari Sauros, Jyty, 0400 343 424

Utmarsch och manifestation mot lagen om småbarnspedagogik den 25 april – lagförslaget innehåller stora problem

På grund av de stora svårigheterna i propositionen har personalen inom den offentliga och privata småbarnspedagogiken i huvudstadsregionen (Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla) beslutat att ordna en utmarsch onsdagen den 25 april kl. 12–18. En manifestation för att stoppa lagpropositionen ordnas framför riksdagshuset på samma datum kl. 13.00–15.00 I manifestationen deltar medlemmar från JHL, Jyty, Tehy, Super och Talentia.

Målet med den nya lagen om småbarnspedagogik är att utveckla småbarnspedagogikens kvalitet och stärka personalens pedagogiska kompetens. Målen är bra, men de valda åtgärderna för att uppnå dem är problematiska och lämnar branschens verkliga utmaningar därhän. Propositionens största problem gäller personalstrukturen, behörighetsvillkoren och personalberäkningarna som ligger bakom propositionen.

Den nya lagen om småbarnspedagogik skulle leda till en kraftig förändring av branschens personalstruktur och utbildningskrav. Enligt lagpropositionen ska antalet universitetsutbildade barnträdgårdslärare ökas i daghemmen. I nuläget består 60 procent av småbarnspedagogikens personal av barnskötare. Propositionens mål är att barnskötare i fortsättningen utgör endast en tredjedel av personalen. I praktiken skulle lagen leda till en markant minskning av antalet barnskötare. Dessutom skulle detta lämna de som nu studerar till barnskötare vind för våg, eftersom nya skötare inte får rekryteras under övergångsperioden. Branschen plågas redan i nuläget av en arbetskraftsbrist.

För närvarande kan man studera till barnträdgårdslärare vid både universitet och yrkeshögskolor. Enligt lagförslaget ska barnträdgårdslärarnas behörighetskrav begränsas så att endast universitetsutbildade barnträdgårdslärare får sköta uppdraget. Om lagförändringen förverkligas är det osannolikt att man hinner rekrytera tillräckligt många lärare under övergångsperioden.

Småbarnsproffsens pedagogiska kunnande ska främjas genom att utveckla utbildningen och via kompletterande studier. Lagförslagets strikta ramar för personalstrukturen främjar inte småbarnspedagogikens kvalitet. För att säkerställa mångsidig kompetens och tillgång till arbetskraft ska det vara möjligt att hitta sysselsättning inom branschen via olika studievägar. I den gällande lagen finns inga hinder för att utbilda fler barnträdgårdslärare.

Lagpropositionens beräkningar om personalantalet är motstridiga.I propositionens motiveringar uppskattas att den kommunala småbarnspedagogiken sysselsätter totalt 40 000 personer. I kostnadsberäkningen av löneutgifterna, som används för att beräkna de ekonomiska konsekvenserna, har man dock uppskattat att det totala personalantalet uppgår till 27 000. Av dessa motstridiga statistiska uppgifter om ekonomiska konsekvenser och personalkonsekvenser kan dras slutsatsen att kalkylerna eller övergångsperioden som baserar sig på dem inte är tillförlitliga. Förslag om personalstrukturen ska inte godkännas utan att bestämmelserna som gäller dem har genomgått en ny grundlig beredning.

Lagförslaget är ett hot mot lagens grundläggande tanke om att fostran, undervisning och vård utgör en sammanhängande helhet. Trots att arbetsuppgifterna inom småbarnpedagogikens grundar sig på personalens utbildning och specialkunnande, är den praktiska gränsdragningen mellan uppgifterna inte så stel. I daghemmets vardag går vård och pedagogik hand i hand.

Småbarnspedagogikens kvalitet ska hellre utvecklas genom att fokusera på branschens väsentliga och konkreta utmaningar. Sådana utmaningar är bl.a. tillräckligt små gruppstorlekar, tillräcklig kompetent personal per barngrupp och vidgande av barnets subjektiva rätt till dagvård. Jämställdhet i fråga om barnets bästa och rätten till småbarnspedagogik förverkligas endast om barnets rätt till småbarnspedagogik inte begränsas.

Mer information:

- Päivi Niemi-Laine, JHL, 040 702 4772
- Marja Lounasmaa, Jyty, 040 594 5872
- Janne Hernesniemi, JHL,  050 361 1019

Mer information om utmarschen och manifestationen:

- Pekka Soini, JHL 040 048 4265
- Ari Sauros, Jyty, 0400 343 424