Ultraluja teräs on ympäristöystävällisempi - tutkijat ja yritykset kehittämään uusia sovellustapoja
Oulun yliopiston Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmä on käynnistänyt hankkeen, jossa suunnitellaan yhteistyössä metallialan yritysten kanssa ultralujista teräsmateriaaleista rakennettavia teräsrakenteita sekä niille soveltuvia valmistusmenetelmiä. Siirtyminen teräsrakentamisessa 3-4 kertaa nykyistä lujempiin teräsmateriaaleihin mahdollistaa entistä kevyempien ja kestävämpien teräsrakenteiden valmistuksen. Samalla kun terästä tarvitaan vähemmän, voidaan pienentää teräksestä valmistetun tuotteen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.
Ultralujan teräksen käytössä haasteena ovat teräsrakenteen suunnittelu ja työstötekniikka. Teräksen lujuuden kasvaessa sen paino ja kimmokerroin eli jäykkyys pysyvät lähes vakiona. Ultralujaa terästä käytettäessä sitä tarvitaan normaalia teräslaatua huomattavasti vähemmän, jolloin rakenteen paino kevenee ja rakenteet ohenevat. Kevyiden teräsrakenteiden jäykkyys pitää toteuttaa tällöin rakenteen muodolla, mikä tekee teräsrakenteen suunnittelusta aikaisempaa monimutkaisempaa.
Hankkeessa selvitetään lisäksi lasertekniikan optimaalista hyödyntämistä.
Tehokkaat Rakenteet (TeRa) –hankkeessa on mukana seitsemän Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivaa metallialan yritystä. Tavoitteena on kasvattaa yritysten kykyä suunnitella ja valmistaa entistä haastavampia, ympäristöystävällisempiä ja kilpailukykyisempiä teräsrakenteita.
Polttoainesäästöjä työkoneille
Pääosin Nivalassa toimiva Tulevaisuuden tuotantotekniikat (FMT) -ryhmä on osa Oulu yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttia ja Terästutkimuskeskus CASR:a. Oulu yliopistossa tutkittavissa seuraavien sukupolvien ultralujissa teräksissä pyrkimyksenä on saada rakenneteräksen myötölujuus yli 2000 Mpa:n eli yli viisinkertaisesti nykyiseen perusteräkseen verrattuna (n. 400 Mpa).
Lujimmat tällä hetkellä markkinoilla saatavilla olevat kuumavalssatut rakenneteräkset ovat myötölujuudeltaan yli 1300 MPa:ta. Tällaista ultralujaa terästä käytetään mm. metsänhakkuukoneen kuormaimessa. Kevyemmän teräksen käyttö merkitsee mm. säästöjä polttoainekuluissa.
Pohjois-Pohjanmaan liiton EU:n EAKR kaksivuotisen rahoituksen saaneen Tehokkaat Rakenteet-hankkeen budjetti on 625 000 euroa. Nivalan ELME Studiossa toteutettavaa hanketta rahoittavat myös Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y., Nivalan kaupunki ja Nivalan Teollisuuskylä Oy sekä seitsemän Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivaa yritystä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti, Tulevaisuuden tuotantotekniikat (FMT)-tutkimusryhmä, puh. 0400 843050, kari.mantyjarvi@oulu.fi
Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Nopeat virtaaman muutokset vesivoimaloiden alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu18.12.2018 08:30 | Tiedote
Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava ja laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisten kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.
Väitös: Kuinka tehdään mahdollisimman hyviä pelejä fyysiseen ympäristöön?12.12.2018 07:20 | Tiedote
Oulun yliopistossa Paula Alavesa on tutkinut virtuaalista ja fyysistä kaupunkitilaa paikkasidonnaisten pelien avulla. Tutkimuksen keskiössä oli selvittää erilaisten pelien avulla, millaisia pelikokemuksia ihmiset saavat ja miten se vaikuttaa tilojen käyttöön.
Ikiroudan sulaminen uhkaa arktisia kaupunkeja ja teollisuutta12.12.2018 07:15 | Tiedote
Ilmaston lämmetessä jopa 70 prosenttia pohjoisten ikirouta-alueiden infrastruktuurista sijaitsee riskialueilla, selviää suomalaisten maantieteilijöiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Ikiroudan sulaminen ja siitä johtuva maaperän vettyminen ja painuminen voivat tutkijoiden mukaan uhata arktisten alueiden kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä tulevina vuosikymmeninä. Riskialueilla asuu kolme neljäsosaa pohjoisen pallonpuoliskon ikirouta-alueiden väestöstä, noin neljä miljoonaa ihmistä.
Muoveja voidaan pakkauksissa korvata biopohjaisella selluloosalla11.12.2018 10:38 | Tiedote
Muoveja on mahdollista korvata pakkauksissa täysin biopohjaisella selluloosamateriaalilla muokkaamalla raaka-aineena käytettävää paperia, todetaan uudessa väitöstutkimuksessa. Paperin muokkaaminen vesipohjaisella selluloosaliuottimella muuttaa paperin vahvemmaksi ja jäykemmäksi materiaaliksi, jolla on muoviin verrattavia ominaisuuksia.
Materiaalitutkimus vauhdissa Oulun yliopistossa (koostettua aineistoa)7.12.2018 09:57 | Tiedote
Oulun yliopiston Mikroelektroniikan yksikön tekemä tutkimus on ollut nosteessa viikon sisään. Tutkimuksen merkitys näkyy sekä professori Heli Jantusen saamasta Nokian Säätiön tunnustuspalkinnosta että tutkija Yang Bain mukana olosta Slushissa pidetyn Skolar Awardin finaalissa.
Kuvantamisteknologiaa kehittävä MAKNEE voitti Slushissa5.12.2018 14:02 | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimuspohjainen startup MAKNEE on voittanut tämän vuotisen Slushin Life Science –kilpailun ja 30 000 euron pääpalkinnon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme