Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Evaluaatio: Finnfundin sijoitustoiminnan painopisteen siirto köyhimpiin maihin onnistui

Jaa

Valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin sijoitussalkusta aiempaa suurempi osa on sijoitettu köyhimpiin maihin sekä riskipitoisiin mutta kehitysvaikutuksiltaan tärkeisiin hankkeisiin. Tiedot ilmenevät tuoreesta evaluaatiosta.

Ulkoministeriön konsultti- ja tilintarkastusyhtiö KPMG:ltä tilaama evaluaatio kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin erityisriskirahoituksesta on valmistunut. 

”Arviointi osoittaa erityisriskirahoituksen toimineen suunnitellulla tavalla eli siirtäneen yhtiön sijoitussalkkua köyhimpiin maihin sekä riskipitoisiin mutta kehitysvaikutuksiltaan tärkeisiin hankkeisiin, joiden olisi muuten vaikea saada rahoitusta”, sanoo osastopäällikkö Satu Santala ulkoministeriöstä.

”Finanssikriisin jälkeisessä matalien korkojen maailmassa kehitysmaihinkin on ollut saatavilla aiempaa paremmin lyhytaikaista lainarahaa, mutta pullonkaulana on ollut riskiä sietävä, pitkäaikaisesti sijoitettu ja kestävää kehitystä edistävä lainaraha ja omaehtoinen pääoma. Finnfund on pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen”, Santala jatkaa.

Käytännössä erityisriskirahoitus tarkoitti sitä, että sen piiriin valituista sijoituksista mahdollisesti syntyviä luotto- tai sijoitustappioita voidaan kattaa osittain valtion antamasta tappiotakuusta. Tappiokorvaussitoumus oli voimassa 2012–2015 ja sen koko oli rajattu 50 miljoonaan euroon.  Takuun piiriin on otettu 16 yrityshanketta, joista 14 on käynnistynyt eikä niistä toistaiseksi ole tullut tappioita.

Sijoituksista vähiten kehittyneissä LDC-maissa on 81 prosenttia, muissa alemman tulotason maissa 6 prosenttia ja alemman keskitulon maissa 13 prosenttia. Sijoituksista 10 on Afrikassa, viisi Aasiassa ja yhden kohdealueena on Latinalainen Amerikka. Sijoituksissa on useita kestävän metsätalouden ja uusiutuvan energian hankkeita.

”Vähiten kehittyneisiin maihin kohdistuneiden sijoitusten osuus on ollut noin 2,5 kertaa suurempi verrattuna vuosiin 2008–2011 eli erityisriskirahoitus kautta edeltäneeseen nelivuotiskauteen. Tästä voi vähän olla jo ylpeäkin”, Santala sanoo.

Takuu tarvittiin, jotta yhtiö pystyi tekemään eri tavoin riskipitoisia, mutta kehitysvaikutuksiltaan poikkeuksellisen hyviä sijoituksia. Riskisyyteen vaikuttavat esimerkiksi sijoituksen sijaintimaa, sijoituksen koko ja toimiala. Vastaavanlaisia hankkeita Finnfund on tehnyt jo ennen erityisriskirahoitusta, mutta nyt niitä pystyttiin tekemään enemmän.

”Ilman erityisriskirahoitusta Finnfund ei olisi esimerkiksi voinut lähteä mukaan rahoittamaan Afrikan suurinta tuulivoimapuistoa Kenian Turkanajärvelle. Se olisi ollut liian iso suhteessa Finnfundin muuhun sijoitussalkkuun, Santala toteaa.

Finnfund on 2000-luvulta lähtien siirtänyt sijoitustoimintansa painopistettä köyhimpiin maihin ja muutos on vauhdittunut erityisriskirahoituksen myötä. Nykyisin LDC-maissa on noin kolmannes (34 %) ja muissa matalan tulotason maissa noin viidennes (18 %) kaikista sijoituksista. Nämä osuudet ovat selkeästi suuremmat kuin esimerkiksi muilla eurooppalaisilla kehitysrahoittajilla keskimäärin. 

Lisätietoja: ylitarkastaja Oskar Kass, puh. +358 295 351 943.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Englanninkielinen tiivistelmä KPMG:n tekemästä Finnfundin erityisriskirahoitusevaluaatiosta

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Kanavakatu 3 C, PL 481
00023 Valtioneuvosto

0295 350 000http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Suomen vireät startupit ja arktinen osaaminen This is FINLAND Magazine 2019-2020:n aiheina22.1.2019 10:00Tiedote

Suomalaista osaamista ja osaajia esittelevä englanninkielinen vuosijulkaisu This is FINLAND Magazine 2019-2020 innostuu suomalaisesta startup-yrittämisestä, jäätävästä arktisesta osaamisestamme sekä kiertotalouden laajoista näkymistä Suomessa. Suomen edustustoissa ja Team Finland -verkoston kautta erityisesti potentiaalisilla vientimarkkinoilla ja vientitapahtumissa jaettavassa lehdessä tutustutaan myös suomalaiseen ruokaan ja ruokakulttuuriin ja kaikille avoimiin kirjastoihimme Ivalosta Maarianhaminaan.

UM: Finlands vitala uppstartsföretag och arktiska kompetens är teman för This is FINLAND Magazine 2019−202022.1.2019 10:00Tiedote

Den engelskspråkiga årspublikationen This is FINLAND Magazine 2019−2020 presenterar finländsk kompetens och expertis. Den är begeistrad över uppstartsföretagsamheten, vår isande arktiska kompetens och den cirkulära ekonomins vida utsikter i Finland. Tidningen distribueras via de finska beskickningarna och Team Finland-nätverket, särskilt på potentiella exportmarknader och under olika exportevenemang. I år får man också bekanta sig med finsk mat och matkultur och med våra bibliotek från Ivalo till Mariehamn som står öppna för alla.

MFA: Topics in This is FINLAND Magazine 2019-2020 include Finland’s green start-ups and arctic expertise22.1.2019 10:00Tiedote

This is FINLAND Magazine 2018–2019, the English-language annual publication showcasing Finnish expertise and experts, gets pumped up about Finnish start-up enterprises, Finland’s superior arctic expertise and the outlook for circular economy in Finland. The magazine, which is available at Finland’s foreign missions and distributed by the Team Finland network, in particular, to potential export markets and at export events, also gives insight to Finnish food and food culture, and our public libraries from Ivalo to Mariehamn.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme