UM: Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä

Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä. Suhtautuminen siihen jakautuu kuitenkin voimakkaasti sukupuolen ja puoluekannatuksen mukaan.

Enemmistö vastaajista katsoo kantojensa pysyneen viime aikoina ennallaan. Samaan aikaan 27 prosenttia kokee suhtautumisensa kehitysyhteistyöhön muuttuneen kielteisemmäksi, 14 prosenttia myönteisemmäksi.

”Yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmasta. Tämä onkin Suomen kehitysyhteistyön tavoite numero yksi. Samaan maaliin pitää tähdätä myös muilla keinoin, kuten kaupan avulla”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Vaikka köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä kehitysyhteistyötä pidetään tärkeinä, suuri osa kansalaisista ei kuitenkaan luota siihen, että työ olisi tehokasta ja tuloksellista.

”Meidän on kuunneltava tätä huolta herkällä korvalla ja varmistettava, että ihmiset saavat jatkossa riittävästi tietoa työstämme ja sen vaikuttavuudesta. Erilaiset pitkittyneet konfliktit ja katastrofit saattavat tuoda ihmisten mieliin epäilyn siitä, voiko kestäviä tuloksia ylipäätään saavuttaa. Omasta seurannastamme tiedämme, että niitä saavutetaan, ministeri Skinnari toteaa. Ulkoministeriö antaa eduskunnalle laajan tulos- ja vaikuttavuusraportin syksyllä 2022.

Afganistan huolettaa, mutta tuen vaikuttavuuteen uskotaan

Kysely tehtiin elokuun lopussa, jolloin ulkomaanuutisia hallitsivat tiedot Talebanin valtaannoususta Afganistanissa. Selkeä enemmistö (86 %) kyselyyn vastanneista kantoi huolta naisten ja tyttöjen asemaa Taleban-hallinnon alla.

Valtaosa – 65 prosenttia – vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana. Humanitaarisen avun antamista afganistanilaisille pitää tärkeänä 75 prosenttia vastanneista. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön aloittamiseen maassa suhtaudutaan kuitenkin skeptisemmin: Naisista tätä kannattaa 48 prosenttia, miehistä 31 prosenttia.

Uusi menetelmä mielipidetiedustelussa

Ulkoministeriö on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä vuosittain jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Tutkimukset on tehty viime vuosina henkilökohtaisin käyntihaastatteluin. Tänä vuonna menetelmä vaihdettiin internetpaneeliin. Siksi tämän vuoden tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa.

”Kun on kysytty samanaikaisesti samoja kysymyksiä sekä käyntihaastatteluilla että internetpaneelissa, havaitaan että internetpaneeli menetelmänä selittää kehitysyhteistyöhön kielteisesti suhtautuvien ja tehokkuutta epäilevien määrää ja muutoksen aiempiin vuosiin verrattuna. Ilmeisesti kasvottomassa online-ympäristössä kriittisten vastausten antaminen on helpompaa kuin kasvokkaisessa haastattelussa, jossa haastattelijan kotiinsa päästämä vastaaja saattaa olla jo lähtökohtaisesti vastaanottavaisempi ja myötämielisempi”, toteaa taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

Tuloksissa on joidenkin kysymysten kohdalla merkittäviä eroja siitäkin huolimatta, että väestöryhmät ovat molemmissa menetelmissä edustettuina samanlaisilla prosenttiosuuksilla esimerkiksi iän, sukupuolen ja puoluekannan mukaan.

Tutkimukseen osallistui 1173 henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,7 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Lisätietoja

Yksikönpäällikkö Ville Cantell, Kestävän kehityksen ja kaupan yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 50 383 5791, ville.cantell@formin.fi

Tutkimuksesta: Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen, puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@taloustutkimus.fi

Ministeri Skinnarin haastattelupyynnöt: erityisavustaja Kirsi Airio, puh. 050 574 1729 , kirsi.airio@formin.fi