Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

UM: Ulkoministeriö vahvistaa edustustoverkkoaan ja panostaa osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin toimiin

Jaa

Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 1,3 mrd. euron määrärahoja. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Talousarvioesityksessä painottuvat Suomen edustustoverkon vahvistaminen ja työvoiman saatavuuden tukeminen, osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan, konfliktinestoon ja rauhanvälitykseen sekä kehitysyhteistyö.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Toimintamenoihin ehdotetaan 263 milj. euroa, josta 6,1 milj. euroa EU:n elpymisvälineen tuloja.

Edustustoverkon merkitys Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on kiistaton. Edustustoverkon toiminnan vahvistamista jatketaan myös ensi vuonna, ja talousarvioesitykseen sisältyy tavoite kahden uuden edustuston avaamisesta vuonna 2022. Vuonna 2021 avataan edustustot Senegalin Dakariin ja Qatarin Dohaan, minkä jälkeen Suomen edustustoverkko kattaa 91 toimipistettä. Vuonna 2022 avattavien edustustojen sijaintipaikat päätetään myöhemmin.

Edustustojen hoitamia maahantuloprosesseja nopeutetaan kasvattamalla määräaikaisesti oleskelulupia käsittelevää henkilöstöä. Toimenpide on osa hallituksen nopeavaikutteisia toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Lisäresurssit kohdennetaan niihin edustustoihin, joissa lupahakemusten määrä on kasvanut ja joiden osalta lupakäsittelyn pullonkauloja on tarpeen purkaa nopeasti.

Suomi tavoittelee maailmanluokan automaatiota hyödyntävää digitaalista infrastruktuuria osaajien maahanmuuton tueksi. Osana tätä kokonaisuutta otetaan käyttöön pitkäaikainen viisumi, jonka valmisteluun ulkoministeriö osallistuu osana EU:n elpymisvälinettä. Ulkoministeriössä käynnistetyn työn pohjalta luodaan EU:n elpymisvälineen tuloilla myös digitaalinen Virtual Finland -palvelualusta, joka mahdollistaa integroidut palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille. Näillä toimilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Kriisinhallinta

Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste.

Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Rauhanvälitykseen ehdotetaan määrärahaa 4,4 milj. euroa.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa ja Irakissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa, Afrikassa ja Välimeren alueella. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53,1 milj. euroa. Siviilihenkilöstön osallistumisen lisäämistä kriisinhallintaan jatketaan. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 18,5 milj. euroa.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2022 olevan enimmillään 400 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaa arvioidaan palkattavan vuonna 2022 noin 135 asiantuntijaa.

Kehitysyhteistyö

Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntymässä kasvuun, ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Akuutin kriisin hoidon lisäksi toipumisvaihe edellyttää merkittävää kansainvälistä tukea. Suomi varautuu myös kehitysyhteistyön kautta koronapandemian jälkihoitoon.

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,3 mrd. euroa, mikä vastaa noin 0,49 % osuutta bruttokansantulosta. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 706 milj. euroa määrärahaa ja 596 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2022 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin noin 130 milj. euroa.

Muut määrärahat

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 96 milj. euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 4,8 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella. Toiminnassa painotetaan Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2021-2023 tukevia hankkeita.


Lisätietoja:

Talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287, taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta yksikönpäällikkö Ramses Malaty, puh. 0295 351 001, ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta yksikönpäällikkö Niklas Lindqvist, puh. 0295 351 517.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto

0295 16001http://um.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme