Ammattiliitto Jyty ry

Urajumista voi päästä irti – keinoina mm. koulutus, oman työn kehittäminen ja työelämän joustot

Jaa

Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan noin 45 prosenttia kyselyyn vastanneista yli 35-vuotiaista Ammattiliitto Jytyn jäsenistä kertoo olevansa työssään jumissa tai jämähtäneensä paikoilleen. Työurallaan jumiutumista kokevat tuntevat muita enemmän myös työuupumusta. Työpaikan koetaan tarjoavan enemmän mahdollisuuksia osaamisen uudistamiseen kuin yksittäisen työntekijän työuran kehittämiseen.

Noin 2 000 yli 35-vuotiasta jytyläistä vastasi kesäkuussa Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, jossa selvitettiin työuriin ja osaamisen uudistamiseen sekä työssä jaksamiseen liittyviä teemoja. Suurin osa vastaajista on naisia (91 %) ja työpaikkana on useimmiten kunta tai kuntayhtymä (73 %). Muita aloja ovat mm. yksityinen sektori, järjestöt ja seurakunnat. Kysely on osa laajempaa Osaava ja uudistuva työura -hanketta.

Tutkimukseen liittyy urajumin käsite, joka tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä on ollut pitkään tyytymätön työhönsä, mutta ei koe pystyvänsä muuttamaan sitä. Jumiutunut työntekijä kokee olevansa väärässä työpaikassa tai väärällä alalla.

Työuupumusta ja työurallaan paikoilleen jämähtämistä

Hieman yli 40 prosenttia vastanneista koki olevansa jollain tasolla jumissa nykyisessä työssään. Noin 45 prosenttia vastaajista kertoi jopa jämähtäneensä paikoilleen työurallaan. Työntekijät, jotka raportoivat eniten urajumin kokemuksia, kokivat myös eniten työuupumusta. Usein tai aina henkisesti uupuneiksi tunsi itsensä 27 prosenttia vastanneista. Jopa 25 prosenttia vastaajista kertoi, ettei palaudu työpäivän jälkeen.

Työssä jumiutumisen ja uupumisen tunteista huolimatta valtaosa vastaajista kokee olevansa täynnä energiaa ja intoa töitä tehdessään. Suurin osa vastaajista kertoi olevansa ainakin viikoittain täysin uppoutuneita työhönsä ja työpäivän kuluvan nopeasti työhön keskittyessä.

”Urajumin kokemuksen korjaamisessa tärkeää on, että työntekijät voivat itse vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja sen kehittämiseen. Mahdollisuudella vaikuttaa ja kehittää työtä on vahva yhteys motivaatioon ja sitä kautta työhyvinvointiin”, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa.

Osaamisen kehittämiseen tukea, työuran kehittämiseen ei niinkään

Suurempi osa vastaajista koki, että työorganisaatio tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen uudistamiseen ennemmin kuin työuran kehittämiseen. Sektoreiden välillä ei juuri havaittu eroja.

Jos vastaaja koki osaamisensa puutteelliseksi tai koki olevansa liian pätevä, myös urajumin kokemukset olivat yleisempiä, kuin jos osaaminen koettiin sopivaksi. Vastaajat, jotka kokivat osaamisensa puutteelliseksi, arvioivat mahdollisuutensa vaihtaa työtehtäviään tai työtään heikommaksi kuin ne, joilla osaamista oli sopivasti tai liikaa. Sukupuolten välillä ei havaittu eroja urajumin kokemisessa. Alle viisi vuotta nykyisessä työtehtävässään olleet kokivat vähemmän jumiutumista kuin pidempään työskennelleet.

”Kannustamme työnantajia panostamaan henkilöstön täydennyskoulutukseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen, johon työnantaja voi hakea myös koulutuskorvausta Työllisyysrahastolta (TR). Henkilöstökoulutuksella on erityisen suuri merkitys työurien pidentämisessä ja työssäjaksamisen edistämisessä”, Voima toteaa.

Työtä ei helposti lähdetä vaihtamaan

Yli puolet vastaajista (60 %) ei pitänyt todennäköisenä, että vaihtaisi työpaikkaa lähitulevaisuudessa. Omia mahdollisuuksia työpaikan vaihtamiseen ei nähty kovin suurina (49 % vähäiset mahdollisuudet tai ei lainkaan mahdollisuuksia). Toisaalta halu vaihtaa toiseen työpaikkaan sekä koetut mahdollisuudet uuden työn saamiseen olivat korkeampia nuoremmissa ikäryhmissä verrattuna yli 55-vuotiaisiin. Noin 17 prosenttia vastaajista puolestaan koki, että koronapandemian aika voisi olla hyvä hetki vaihtaa työpaikkaa.

Työhön oltiin kovinkin sitoutuneita. Työpaikan tavoitteet tuntuivat omakohtaisesti tärkeiltä (58 prosenttia täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Hieman yli puolet koki täysin tai jonkin verran voimakasta yhteenkuuluvuutta työpaikkaansa. Työ koettiin myös merkitykselliseksi. Lähes 90 prosenttia vastaajista koki työn edustavan heille vähintään keskisuurta osaa heidän elämässään.  

”Huomionarvoista on, että pääasiassa kunta-alalla työskentelevät jytyläiset ovat verrattain sitoutuneita omaan työhönsä, vaikka useiden tutkimusten mukaan kuntien henkilöstön sitoutuminen työhönsä on heikentynyt erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa”, Voima huomauttaa.

Etätyö lisännyt työtyytyväisyyttä ja tehokkuuden kokemusta

Kyselyyn vastanneista jytyläisistä 39 prosenttia oli siirtynyt työskentelemään pääosin tai merkittävästi aiempaa enemmän etänä. Etätyö koettiin enimmäkseen positiivisena asiana. Vastaajien mukaan etätyö oli lisännyt sekä työtyytyväisyyttä että työn tehokkuutta.

”Työelämän joustoilla, kuten etätyöllä ja liukuvalla työajalla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Työpaikoilla kannattaa kuunnella työntekijöitä, kuinka nämä työelämän joustot toteutetaan. Joustot toimivat parhaiten silloin, kun niistä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijä”, Jytyn puheenjohtaja sanoo.

Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia työskentelee kunnassa tai kuntayhtymässä. Vastaajien keski-ikä oli 54 vuotta. Vastaajista valtaosa oli naisia (91,4 %). Suurin osa vastaajista (94,8 %) on vakituisessa työsuhteessa. Kokoaikaisessa työsuhteessa on 93,2 prosenttia. Noin 38 prosentilla korkein ammatillinen koulutus on ammatillinen opistoasteen tutkinto. Ammatillinen perustutkinto on 26 prosentilla. Alempi korkeakoulututkinto tai AMK-tutkinto on 23 prosentilla vastaajista.  

Työterveyslaitoksen Osaava ja uudistuva työura -hanke

Ammattiliitto Jyty on mukana Työterveyslaitoksen Osaava ja uudistuva työura -hankkeessa (2020-2023). Työelämän nopeat muutokset luovat paineita työurien jatkuvuuteen ja työntekijöiden osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hankkeen avulla pyritään tunnistamaan uralla jumiutumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kehittämään menetelmiä työntekijöiden työuran jatkuvuuden parantamiseksi. Hankkeella pyritään löytämään keinoja erityisesti ikääntyvien työntekijöiden osaamisen kehittämisen motivoimiseen. Jytyläisille suunnattu kysely on yksi osa tätä kattavaa hanketta.

Lisätietoja: Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi

Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ammattiliitto Jyty ry
Asemamiehenkatu 4
00520 HELSINKI

020 789 3799https://www.jytyliitto.fi

Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ammattiliitto Jyty ry

Jyty varoittaa työehtojen sopimusshoppailun tiestä26.5.2021 13:27:14 EEST | Tiedote

Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto on äärimmäisen huolestunut kehityksestä, jossa kunnat työnantajina ovat lähteneet lisääntyvässä määrin sopimusshoppailun tielle heikentämällä useimmiten pienipalkkaisten ja muutenkin heikoimmassa asemassa olevien naisvaltaisten alojen henkilöstön työehtoja. Tätä niin sanottua työehtosopimusshoppailua on kustannussäästöihin vedoten harrastettu aiemmin yrityksissä, mutta viime vuosina se on yleistynyt myös julkisissa palveluissa kunnissa ja niiden omistamissa yhtiöissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme