Helsingin yliopisto

Usean lajin harrastaminen voi auttaa ylläpitämään liikunta-aktiivisuutta – yhteys myös kivuttomampaan selkään

Jaa

Monipuolisella liikunnalla voi saavuttaa enemmän terveyshyötyjä yhteen liikuntalajiin verrattuna, kertoo tuore väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan aikuisiän monipuolisella liikunnalla ja etenkin kestävyyslajien harrastamisella voi olla yhteys myös vähäisempiin alaselkäkipuihin.

Liikunnan harrastaminen läpi elämän kannattaa, sillä liikkuminen lisää terveyttämme. Liikunta-aktiivisuutta ja liikunnan terveyshyötyjä on tutkittu paljon, mutta usein tutkimusten painopiste on ollut joko liikunnan määrässä, liikuntalajissa tai lajityypissä.

Lääketieteen lisensiaatti Sara Kaartinen tutki väitöskirjassaan liikunnan monipuolisuuden hyötyjä. Toistuva, yksipuolinen harjoittelu on riski nuorten urheilijoiden loukkaantumisille, rasitusvammoille, loppuun palamiselle ja jopa liikunnan lopettamiselle. Myös monet aikuisurheilijat raportoivat lajeilleen tyypillisistä rasitusvammoista ja ylikuormituksesta, jotka voivat olla seurausta yksipuolisesta harjoittelusta.

Kaartinen selvitti väitöksessään, millainen yhteys nuoruuden monipuolisella liikunnalla on vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen aikuisena ja miten liikunnan monipuolisuus vaikuttaa selän alueen kipuiluun aikuisiällä. Alaselän ja niska-hartiaseudun kivut ovat yleisiä nuoruudesta alkaen, ja kivut voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen toimintakyvyn heikkenemiseen.

Tutkimuksen aineistona oli Nuorten kaksosten terveystutkimus, jossa on seurattu vuonna 1975–1979 syntyneitä kaksosia. Otokseen kuului yli 3 700 liikunnallisesti aktiivista kaksosta, jotka olivat keskimäärin 16–34-vuotiaita tutkimuksen aikana. Sekä liikunta-aktiivisuutta että selkäkipuja tutkittiin kaksosten itseraportoitujen tietojen avulla. Kun tutkimuskohteena olivat kaksosparit, myös perimän ja ympäristötekijöiden vaikutusta tutkittuihin yhteyksiin oli mahdollista arvioida.

Tulokset tukevat nykyisiä liikuntasuosituksia

Väitöstutkimuksen tulosten mukaan nuorena monipuolisesti eri liikuntalajeja harrastaneet naiset olivat liikunnallisesti aktiivisempia aikuisena kuin ne, jotka harrastivat vain yhtä lajia. Miehillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

– Ero voi osin selittyä sillä, että tutkimuksessa miehet harrastivat rasittavampaa liikuntaa, jolloin liikuntasuositusten mukaisen viikoittaisen liikunta-aktiivisuustason saavuttaminen vaatii ajallisesti vähemmän liikuntakertoja. Näin ollen harrastettujen liikuntalajien määrä ei välttämättä nouse yhtä keskeiseksi tekijäksi miesten liikunta-aktiivisuudessa kuin naisten kohdalla, Kaartinen sanoo.

Monipuoliset liikkujat raportoivat tutkimuksessa aikuisena vähemmän alaselkäkipuja, sukupuolesta riippumatta. Tutkimuksen mukaan erityisesti kestävyyslajeihin osallistuneet raportoivat vähemmän alaselän kipuja.

– Tutkimus tukee näkemystä siitä, että liikunnan monipuolisuudella voi saavuttaa lisää terveyshyötyjä verrattuna vain yhteen lajiin. Tulokset myös tukevat nykyisiä liikuntasuosituksia, joiden mukaan viikoittain olisi hyvä harjoittaa sekä reipasta tai rasittavaa liikuntaa että lihaskuntoa ja liikehallintaa, Kaartinen sanoo.

Jyrkimmin liikunta-aktiivisuus laskee lapsuuden ja nuoruuden aikana sekä silloin, kun nuori aikuistuu.

– Tutkimuksen mukaan erityisesti tyttöjä olisi hyvä kannustaa useiden liikuntalajien pariin nuoruudessa, mikä voisi auttaa heitä säilyttämään liikunta-aktiivisuutensa myös silloin, kun he siirtyvät nuoruudesta aikuisuuteen. Nuorille tulisi tarjota mahdollisuuksia erilaisiin lajikokeiluihin ja harrastamiseen myös ilman suuria harjoitusmääriä ja kilpailutoimintaa, Kaartinen sanoo.

LL Sara Kaartinen väittelee 28.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Diversity of sport activities, leisure-time physical activity, and spinal pain: A Finnish Twin Study". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Olli Heinonen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Anna Keski-Rahkonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijät yhteystiedot:

Sara Kaartinen
sara.kaartinen@helsinki.fi

**********************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme