Usean sairauden hoidon laatua voitaisiin seurata nykyistä tarkemmin jo nyt - tautikohtaiset laaturekisterit edellyttävät pitkäjänteistä valtion rahoitusta

Potilaiden saaman hoidon laatua ja vaikuttavuutta olisi seurattava Suomessa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Yhtenäinen, kansallinen laatutieto paitsi parantaisi hoidon laatua, varmistaisi kansalaisten yhdenvertaisen hoidon koko maassa sekä säästäisi kustannuksia.

THL on selvittänyt vuonna 2018 alkaneessa hankkeessa, miten terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida. Hankkeessa on seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä sekä kaksi työryhmää, joiden loppuraportit julkaistaan vuoden loppuun mennessä. 

Piloteissa on muun muassa määritelty, millaiset tiedot laaturekistereihin pitää potilaista ja heidän hoidostaan kerätä.

”Osa pilottirekistereistä, kuten diabetes, selkäkirurgia ja hiv, ovat jo hyvin kehittyneitä. Näiden rekisterien tuottaman tiedon avulla voidaan jo nyt vertailla hoidon laatua hoitoyksiköittäin ja kansallisesti”, sanoo laaturekisterihankkeen johtaja, ylilääkäri Jonna Salonen THL:stä.

”Kansallisesti yhtenäinen laatutieto lisää potilaiden saamaa terveyshyötyä, tukee heidän yhdenvertaisuuttaan ja ohjaa verovarojen järkevää käyttöä, sillä sen avulla hyväksi havaittuja ja kustannustehokkaita hoitomenetelmiä voidaan ottaa käyttöön koko maassa”, hän jatkaa. 

Laaturekisterit vaativat kansallista koordinaatiota

Vuonna 2019 voimaan tulleen THL-lain muutoksen mukaan THL:n tehtävänä on ylläpitää terveydenhuollon laaturekistereitä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää asetuksella, mitkä tautikohtaiset rekisterit tulevat THL:n vastuulle. 

”Asetuksen aikataulu on vielä auki. Meillä ei myöskään ole vielä tietoa, miten valtio mahdollisesti rahoittaa laaturekisteritoimintaa. Tietysti toivomme, että rekisterien ylläpitoon ja kehittämiseen saadaan pitkäjänteinen rahoitus. Näin niistä saadaan irti kaikki mahdollinen terveys- ja kustannushyöty”, Salonen sanoo.

Kaikkiaan pilottirekisterityössä on ollut mukana THL:n asiantuntijoiden lisäksi kymmeniä lääkäreitä, hoitajia, tutkijoita, IT-asiantuntijoita, analyytikkoja ja eri potilasryhmien edustajia ympäri Suomen. 

”Yhteinen näkemys on, että toimiva laaturekisterityö edellyttää kansallista koordinaatiota, jotta resurssit käytetään tehokkaasti ja vältetään tuotetun tiedon päällekkäisyyksiä ja toisaalta aukkoja.”

Diabeetikkojen sokeritasapaino on hyvä 

Laaturekisterihankkeen tautikohtaiset pilottirekisterit ovat diabetes, eturauhassyöpä, hiv, iskeeminen sydäntauti, psykoosi, reuma ja selkäkirurgia. Lisäksi kaksi työryhmää on selvittänyt hoitotyön ja perusterveydenhuollon laatua. 

Pilottirekisterit valittiin sillä perusteella, että kyseessä on merkittävä kansantauti tai sairaus, joka vaatii pitkäaikaista hoitoa ja seurantaa.

Suomessa on noin puoli miljoonaa diabeetikkoa, joista valtaosa sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Diabeteksen rekisteripilotin tulosten mukaan suomalaisten diabeetikkojen sokeritasapaino on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Suurimmat laatuvajeet ja -vaihtelut liittyvät kolesterolien hoitotasapainoon, valkuaisvirtsaisuuden seulontaan sekä osin tyypin 1 diabeetikoiden sokeritasapainoon.

”Pilotin tuloksia on jalkautettu kolmen pilottiin osallistuneen sairaanhoitopiirin alueelle. Alueilla on alkanut useita hankkeita, joilla potilaiden saaman hoidon laatua pyritään yhtenäistämään ja parantamaan”, kertoo diabetesrekisterin vetäjä, Jyväskylän kaupungin yleislääkäri Aapo Tahkola. Tahkola toimii raportoinnin ja analytiikan johtavana asiantuntijana asiakas- ja potilastietojärjestelmäprojekti Asterissa.

Hiv voitaisiin usein todeta nykyistä aiemmin

Hivin pilottirekisteri kattaa tiedot kaikista hiv-hoitoyksiköistä Suomessa ja kaikista hoidossa olevista potilaista.

Rekisterin perusteella 98 prosenttia potilaista käyttää hiv-lääkkeitä. Heistä 94 prosentin hoitotulokset ovat hyviä, eikä tuloksissa ole merkittäviä alueellisia eroja.

Parannettavaa on tartuntojen toteamisessa. Rekisterin tiedot osoittavat, että diagnooseista 62 prosenttia on viivästynyt. Tartunnan saaneista yli puolella on kuitenkin ollut käyntejä terveydenhuollossa ennen diagnoosia. 

”Moni tartunta voitaisiin todeta aiemmin kuin mitä nyt tapahtuu”, sanoo rekisterin vetäjä, tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio THL:stä. 

Hiv-pilottirekisterissä on seurattu myös hoitojen kustannusvaikuttavuutta. Laaturekisterin avulla pystytään seuraamaan, etteivät hivin hoitotulokset heikkene, kun hoitoyksiköiden toimintaa tehostetaan. 

”Rekisterin perusteella näin ei näytä käyneen. Vaikka hivin lääkehoidon kustannukset ovat laskeneet viime vuosina, hoitotulokset ovat pysyneet hyvinä”, Brummer-Korvenkontio toteaa.  

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hanke alkoi helmikuussa 2018 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Hanke on toteutettu eduskunnan myöntämällä rahoituksella.

Rekisteripilottien päätöstilaisuus pidetään verkossa torstaina 10.12. klo 12–15.15. Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan tilaisuutta.
Ohjelma ja osallistumisohjeet

Lisätiedot:

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit (Thl.fi)

Sivulta löytyvät

• diabeteksen, hivin ja selkäkirurgian pilottirekisterien loppuraportit
• kätevä tiivistelmä laaturekisterityön, pilottirekisterien ja työryhmien tuloksista
• lisätietoa kansallisista laaturekistereistä

Jonna Salonen
hankejohtaja, ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7171
jonna.salonen(at)thl.fi

Aapo Tahkola
yleislääkäri
Jyväskylän kaupunki
asiakas- ja potilastietojärjestelmäprojekti Asterin raportoinnin ja analytiikan johtava asiantuntija
aapo.tahkola(at)ksshp.fi

Henrikki Brummer-Korvenkontio
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8455
henrikki.brummer-korvenkontio(at)thl.fi