Uskottava ravitsemusasiantuntija mediassa taitaa tieteen ja tavat vedota yksilöihin
Ruoasta puhutaan paljon, kiivaasti ja samalla yhä ristiriitaisemmin. Aiemmin ravitsemuskeskustelussa ääneen pääsivät yksinomaan tutkijat tutkimustietoineen ja tilastoineen, mutta viime vuosina he ovat saaneet rinnalleen myös tavallisen kansalaisen. Aiemmasta valistuksen kohteesta on tullut mediassa täysverinen ravitsemusasiantuntija.
– Ennen ihmisiä puhuteltiin mediassa ensisijaisesti kansalaisina, ja perusteluissa nojattiin väestön keskiarvoihin. Nyt mediassa on vahvoilla se, joka vetoaa yksilölliseen ja omakohtaiseen kokemusmaailmaan; käytännölliseen ja subjektiiviseen ymmärrykseen, kiteyttää Helsingin yliopistossa väittelevä elintarviketieteiden maisteri Janne Huovila.
Ravitsemusajattelussa uusi aikakausi
Janne Huovila tutki väitöskirjaansa varten ravitsemusymmärryksen yksilöllistymistä 2000-luvun mediateksteissä. Lähdeaineistona hän on käyttänyt Helsingin Sanomia, Suomen Lääkärilehteä ja ravitsemusblogeja.
Huovilan mukaan julkisessa ravitsemusajattelussa on siirrytty uuteen aikakauteen.
– Keskeisin syy muutokseen ovat syömisen yksilöllistyminen ja globaaliin tietoverkkoon kiinnittyvät ruokayhteisöt. Sosiaalisen median aikakaudella ajatukset ja omakohtaiset kokemukset leviävät nopeasti ja vahvistavat kansalaisten omia ajatuksia. Tämä kyseenalaistaa osaltaan ravitsemustutkijoiden auktoriteettia.
Uusi aikakausi näkyy myös median tavassa kirjoittaa ruoasta.
– Mediassa korostuu yhä enemmän tässä hetkessä koettava tapauskohtainen hyvinvointi kansansairauksien ennaltaehkäisyn sijasta.
Asiantuntija voi saada äänensä takaisin
Tutkijat ovat turhautuneita, kun perinteinen asiantuntemus on jäänyt alakynteen. Huovilan mukaan tutkijat voivat saada äänensä paremmin kuuluviin, jos he ottavat huomioon muuttuneen viestintäympäristön.
– Samaan aikaan on oltava tieteellisen tiedon auktoriteetti ja tulee käsittää, miten ihmiset ymmärtävät arkijärjellään globaalit ruokavaliosuuntaukset, kuten karppauksen tai superruoan. Pelkän tilastotiedon sijasta erityisesti omakohtaisella kokemuksella, kuten kliinisellä asiakaskokemuksella, on retorista voimaa nykyjulkisuudessa; sen kautta välittyy kuva ihmisten kohtaamisesta ja yksilöllisyyden huomioimisesta.
______________________
Elintarviketieteiden maisteri Janne Huovilan väitöstutkimus Tapauskohtaisuuden taju – Julkisen ravitsemusymmärryksen yksilöllistyminen ja ravitsemusasiantuntijuus 2000-luvun mediateksteissä tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 16. huhtikuuta kello 12.
Väitöstilaisuus pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XII, Unioninkatu 34, 3. kerros.
Vastaväittäjinä toimivat dosentti Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta ja dosentti Ritva Prättälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne Huovila
janne.huovila@helsinki.fi
puh. 050 363 6278
@jannehuovila
tiedottaja Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
@elinaraukko
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme