Uudellamaalla tavanomaista suurempi talvitulva
Viikonlopun runsaat sateet ja samaan aikaan tapahtunut lumien sulaminen nosti vedenkorkeudet Uudellamaalla tulvalukemiin. Keskimääräiset vuosittain toistuvat tulvarajat ylittyivät lähes kaikilla jokivesien havaintomittareilla jo sunnuntain kuluessa. Tulvahuiput saavutetaan jokiuomissa ennusteiden perusteella arvioituna maanantaina illalla tai tiistain kuluessa. Suurimpien järvien pinnat jatkavat nousuaan vielä useamman vuorokauden. Loppuviikosta hieman viilenevä ja poutaantuva sää kääntää vedenpinnat selvempään laskuun.
Rannikon läheisyydessä sijaitsevat pienet vesistöt tulvivat nyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Sateet tulivat näille alueille lähes pelkästään vetenä. Esimerkiksi Siuntionjoen alaosalla sijaitsevalla Tjusträskin vedenkorkeusmittarilla vedenpinta on jo noussut noin 15 cm korkeammalle verrattuna havaintojakson 1976–2022 aikana mitattuun suurimpaan vedenkorkeuteen. Vesistöalueiden latvaosilla lähempänä Salpausselkää tulvien nousu tapahtuu hitaammin, mikä myös osaltaan tasaa tulvaa alajuoksulla.
Keskeisillä havaintoasemilla virtaamat maanantaina aamupäivällä olivat Vantaanjoen Myllymäessä 92 m3/s (keskitulva 88 m3/s), Porvoonjoen Vakkolassa 57 m3/s (keskitulva 79 m3/s), Koskenkylänjoen Niinikoskella 41 m3/s (keskitulva 40 m3/s) ja Taasianjoella 52 m3/s (keskitulva 49 m3/s). Ilolanjoen Postimäenkosken vedenkorkeusasemalla vedenpinta oli tasolla N60+6,83 m (keskitulvakorkeus N60+6,71 m). Karjaanjoen vesistöalueella tulva nousee yleensä selvästi hitaammin ja on tällä hetkellä keskimääräisissä tulvalukemissa.
Järvien vedenkorkeudet jatkavat nousuaan useamman päivän ajan. Lohjanjärven vedenkorkeus on nyt tasolla NN+31,80 m ja juoksutus n. 30 m3/s. Juoksutusta lisätään jo maanantain kuluessa vedennousun hidastamiseksi. Hiidenveden säännöstelypadon luukut ovat lupaehtojen mukaisesti täysin auki ja vedenkorkeus noussee tavanomaiseen kevättulvakorkeuteen. Espoon Pitkäjärven pinta on tasolla N60+20,11 m, mikä on n. 10 cm keskitulvakorkeuden yläpuolella.
Tulvavesi on peittänyt runsaasti peltoa eri puolilla Uuttamaata. Erityisesti Lepsämänjoella on poikkeuksellisen paljon peltoa veden alla. Yleensä peltoa on tulvaveden alla myös Kytä- ja Keihäsjokien varrella ja Vantaan Keimolassa. Pienempiä tulvivia alueita on runsaasti. Nummenjoen ja Vanjoen varsilla tulvivien peltojen määrä lisääntyy vielä jonkin verran.
Tulvavesi aiheuttaa haittaa liikenteelle
ELYn maantieverkolla tulvavesi on noussut ajoradoille mm. maantiellä 120 Vantaan Askistossa ja Sipoon Nikkilässä maantiellä 1494. Askistossa harkitaan kiertotien käyttöä ja Nikkilässä se on jo käytössä. Useita jalankulun- ja pyöräilyväyliä on jäänyt veden alle, näillä vaihtoehtoisena reittinä toimii yleensä ajoradan reuna tai piennar. Muita tulvakohteita seurataan ja tarvittaessa harkitaan niillä liikenteen rajoittamista. Tilannetta voi seurata mm. liikennetilanne-palvelusta: https://liikennetilanne.fintraffic.fi/pulssi.
Yhteyshenkilöt
Uudenmaan ELY-keskus, Johtava vesitalousasiantuntija Kari Rantakokko, kari.rantakokko(at)ely-keskus.fi, 040-532 8793
Uudenmaan ELY-keskus, Suunnitteluinsinööri Olli Jaakonaho, olli.jaakonaho(at)ely-keskus.fi, 0295 021 398
Lisätietoja tiestön ja liikenteen häiriöistä:
Uudenmaan ELY-keskus, Yksikön päällikkö Tuomas Vasama, tuomas.vasama(at)ely-keskus.fi, 0295 021 361
Tietoja julkaisijasta

Opastinsilta 12 A, 2. krs
00520 Helsinki
0295 021 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus
NTM-centralen i Nyland avlägsnar 16 onödiga eller farliga övergångsställen i Nyland och i Egentliga och Päijänne-Tavastland9.6.2023 09:25:00 EEST | Tiedote
Det finns cirka 2000 övergångsställen på vägar som förvaltas av NTM-centralen i Nyland. Övergångsställen avlägsnas oftast eftersom de är farliga, onödiga eller används lite.
Reparationsarbetet på Bolla bro påverkar trafiken på Kungsvägen i Borgå under den kommande sommaren8.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Reparationsarbetet på Bolla bro orsakar ändringar i trafikarrangemangen på Kungsvägen mellan Andersböle och Hindhår. Renoveringen av bron inleds i juni och slutförs i augusti.
Bollan sillan korjaustyöt vaikuttavat Kuninkaantien liikenteeseen tulevana kesänä Porvoossa8.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Bollan sillan korjaustyöt aiheuttavat muutoksia Kuninkaantien liikennejärjestelyihin Anttilan ja Hinthaaran välillä. Sillan peruskorjaus alkaa kesäkuussa ja valmistuu elokuun aikana.
Uudenmaan Ely-keskus poistaa yhteensä 16 tarpeetonta tai turvatonta suojatietä Uudellamaalla sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä7.6.2023 14:55:00 EEST | Tiedote
Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimilla teillä on noin 2000 suojatietä. Suojateitä poistetaan yleisimmin, koska ne ovat turvattomia, tarpeettomia tai vähän käytettyjä.
Förnyandet av Nordbo bro påverkar trafiken i Nummis i Mäntsälä1.6.2023 16:05:00 EEST | Tiedote
På Nordbovägen (Lv 11708) förnyas den dåliga och viktbegränsade Nordbo bron under den kommande sommaren. De första arbetena inleds i början av juni med att bygga en omväg för den lätta trafiken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme