Uuden työaikalain on suojeltava 24/7-kulttuurilta

Asiantuntija- ja esimiestyössä työajan käsite on hämärtynyt. Työtä tehdään yhä enemmän etänä, eri työpisteissä, aikavyöhykkeet ylittävästi, jaksoissa vuorokauden aikana, ehkä monissa eri työsuhteissa yhtä aikaa – ja myös vapaa-ajalla. Asiantuntijat ja esimiehet myös matkustavat työssään rajat ja aikavyöhykkeet ylittäen.  

– Uusittavan työaikalain on otettava haltuun uusi työelämä. Lain on venyttävä kattamaan palkkatyön tekemisen eri tavat ja muodot ja samalla suojeltava työkulttuurilta, joka edellyttää jatkuvaa reagointivalmiutta myös vapaa-aikana, sanoo Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen.

– Jatkuva vapaa-ajalle läikkyvä työ ja työmatkustaminen kuormittavat salakavalasti. Moderni työaikalaki ymmärtää ”aina avoinna” olevaa yhteiskuntaa, mutta suojelee silti tavoitettavuuden ylilyönneiltä.

– Asiantuntija ja esimies on yleensä paras konsultti omaa työtään, työkäytäntöjään ja työhyvinvointiaan koskevissa asioissa. Hänellä itsellään tulisi olla vapautta vaikuttaa työaikaansa ja -paikkaansa ja pistää rajat sille, milloin tarvitsee työssään keskittymisaikaa tai työltään vapaa-aikaa, myös työaikapankin saldoa käyttämällä, Helena Lamponen sanoo.

– Työaikasuojelu korostuu työntekijän ruuhkavuosissa. Työn ja perheen ja ylipäänsä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ei onnistu, ellei työstä ole koskaan mahdollista irrottautua.

– Ehkä kimuranteinta työaikasuojelu on monityösuhteisten kohdalla. He tekevät useaa työtä, koska yhden työn palkalla ei tule toimeen. Palkanmuodostuksen lisäksi on tarve tarkastella myös usean samanaikaisen työsuhteen enimmäistyöaikaa esimerkiksi jollakin määritellyllä tarkastelujaksolla. – Mielestämme työaikalaki on ulotettava myös palkansaajaan rinnastettavaan työnsuorittajan eli  ns. näennäisyrittäjiin. Tähän ryhmään on sovellettava samoja sääntöjä kuin työsuhteiseen työhön yleensäkin.

– Työaikalaki on työsuojelullinen laki. Laki kaipaa perusteellista modernisointia, mutta samalla sen perimmäinen työsuojelullinen luonne on säilytettävä, korostaa Lamponen.

Pykälien lisäksi vähimmäislepoaikojen toteutumisessa ja vapaa-ajan rauhoittamisessa työpaikan työkulttuuri ja käytänteet ovat avainasemassa. Nämä muutokset on toteutettavissa työpaikoilla sisäisillä päätöksillä milloin vain ja jo nyt.

– Esimerkiksi työnantajan viestinnälliset työsuhde-edut ovat kaksiteräinen miekka. Etäyhteyden tai kännykän vastapainoksi edellytetään usein sitä, että päivystät 24/7.

***

Työaikasääntelyä selvittävä työryhmä pohtii parhaillaan työaikalain uudistamista. Työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi kesäkuun 2017 loppuun mennessä. 

Lisätietoja: edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, 0201 235 352 ja 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi