Helsingin seudun kauppakamari

Uudenmaan verosampo jauhaa rahaa koko Suomelle

Jaa

Verotulojen osalta uusmaalaiset yritykset ovat koko Suomen selkäranka; ne maksavat veroja ja maksuja yli 27 miljardia euroa vuodessa. Uusimaa rahoittaakin muuta Suomea.

Uudeltamaalta kerätään veroja huomattavasti sen väestöosuutta enemmän ja yksityisen sektorin työpaikoissa se on selkeä ykkönen. Tämä selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Yritysten todellinen jalanjälki -tutkimuksesta, jossa on laskettu ensimmäistä kertaa uusmaalaisten yritysten verojalanjälki. 

Uudellamaalla toimivat ja sitä kotipaikkanaan pitävät yritykset tuottivat valtion kassaan edellisvuonna yhteensä 27 miljardia euroa: yli 11,6 miljardia euroa arvonlisäveroja ja erilaisia välillisiä tuoteveroja, lähes 2,3 miljardia yhteisöveroja, yli 225 miljoonaa kiinteistöveroja, noin 6,8 miljardia palkkaveroja ja 5,5 miljardia eläkevakuutusmaksuja.

-Yhteisöverojen mojova osuus oli toki mittavan yritysmäärän ja maakunnassa sijaitsevien lukuisten pääkonttoreiden vuoksi ounasteltavissa. Kokonaispotti ja Uudenmaan painoarvo oli silti odotettua suurempi, sanoo Helsingin seudun kauppakamari johtaja Marko Silen.

Yhteisövero vain pieni osa yritysten verojalanjäljestä

Julkisessa keskustelussa puhutaan yleensä pelkästään yritysten maksamasta yhteisöverosta. Se on kuitenkin vain pieni osa yritysten koko verojalanjäljestä. Yritykset maksavat niin polttoaineiden valmistusveroa, sähköveroa, virvoitusjuomaveroa, jäteveroa kuin vakuutusmaksuveroa sekä lukuisia muitakin verolajeja.

-Esimerkiksi kiinteistövero mielletään usein vain omakotiasujien ja mökkiläisten murheeksi. Yritystoimintaan liittyvää kiinteistöveroa kerättiin viime vuonna Uudellamaalla liki 260 miljoonaa euroa. Se on 37 prosenttia koko maan vastaavasta saldosta ja 42 prosenttia kaikista Uudenmaan kiinteistöveroista, Silen huomauttaa.

Kiinteistöveron lisäksi uusmaalaisista yrityksistä kertyy puolet koko Suomen yhteisöveroista, liki 40 prosenttia arvonlisä- ja tuoteveroista sekä 38 prosenttia palkansaajien maksamista tulo- ja kunnallisveroista.

Verotulot ja hyvinvointi turvataan kasvulla, ei veronkiristyksillä

Helsingin seutua on jo vuosikymmenten ajan pidetty koko maan talouden suhdannemittarina ja veturina, jonka vauhti vaikuttaa yleiseen tunnelmaan myös muualla Suomessa. Yritysten menestyksellä onkin suuri merkitys paitsi maakunnalle myös koko Suomelle.

-Siksi on tärkeää miettiä, kerätäänkö euroja uusilla veronkiristyksillä vai luomalla yrityksille olosuhteet, jossa ne kasvavat ja työllistävät. Tätä kautta ne tuovat entistä enemmän verotuloja ja hyvinvointia, Silen haastaa.

Julkisten menojen osalta uusmaalaisten yritysten maksamaa 27 miljardia euroa voi verrata Uudenmaan kuntien käyttökustannuksiin vuonna 2016 jotka olivat 12,9 miljardia euroa. Valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa.

Tiedot ilmenevät Helsingin seudun kauppakamarin ja Lith Consulting Groupin tuoreesta veroselvityksestä. Siinä on tutkittu yritysten jättämää todellista verojalanjälkeä oman kotikunnan, Uudenmaan ja koko Suomen kannalta.

Lisätietoja:

Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

marko.silen@chamber.fi, p. 050 5482 217

Yritysten todellinen jalanjälki -tutkimus

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Essi Lindqvist
viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari
essi.lindqvist(at)chamber.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamari
Kalevankatu 12
00100 Helsinki

http://helsinki.chamber.fi/fi/

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Kaupan sijaintia säädellään liian tiukasti maakuntakaavassa5.12.2018 08:00Tiedote

Uudellamaalla valmistelussa oleva maakuntakaava säätelee liian tiukasti vähittäiskauppaa. Hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita on sääntelyn purkaminen, minkä osana on muun muassa vapautettu kauppojen aukiolo. Lainsäädäntöä muutettiin siten, että kaavoituksessa luovuttiin myytävän tavaran laatuun perustuvasta kaupan sijainnin ohjauksesta. Tavoitteena oli edistää kaupan kilpailua ja mahdollistaa uusien liiketoimintamallien kehittäminen.

MENESTY DIGIMARKKINOINNILLA20.11.2018 07:00Tiedote

Tiedätkö, miten tavoitat asiakkaan verkossa, tunnistat nousevia trendejä tai kuinka rakennat menestyksellisen digistrategian? Haluaisitko vahvistaa osaamistasi hakukoneoptimoinnin tai monikanavaisen digimarkkinoinnin parissa? Menesty digimarkkinoinnilla -kirjan opit maksavat itsensä takaisin. Kirjan avulla opit tekemään erilaisia monikanavaisia kampanjoita, olipa budjettisi muutama kymppi, satalappunen tai tonni. Voit tehdä kirjan avulla yli 1 000 euron arvoisen hakukoneanalyysin ja laittaa somekanavasi tulokselliseen myyntikuntoon. Ota markkinoinnin digityövälineet hyötykäyttöön!

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme