Uudenmaan yritysten suhdanneodotukset vaimenivat syksyn tullen

Uudenmaan teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen yritykset arvioivat suhdannetilanteen pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa. Lokakuussa tehdyssä tiedustelussa 29 prosenttia vastaajista arvioi tilanteensa normaalia paremmaksi, seitsemän prosenttia kuvasi suhdannetilannettaan tavanomaista heikommaksi.

Tämänhetkistä tilannetta kuvaava saldoluku laski 22:een (heinäkuussa 23). Saldoluku kertoo, kuinka monta prosenttia suhdanteiden paranemiseen uskovia yrityksiä on enemmän kuin niitä, jotka ennustavat tuotantonsa supistuvan, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreesta Suhdannebarometrista.

Sen sijaan suhdanneodotukset ovat hieman kesän tiedustelua varovaisemmat, eikä taloustilanteen uskota enää kohenevan. Suhdannenäkymien lokakuukuun saldoluku oli 6, kun vastaava lukema oli huhtikuussa 1. Uudellamaalla tilanne on kuitenkin toiveikkaampi kuin muualla Suomessa, sillä koko maan yritysten arviot tulevaisuudesta painuivat pakkaselle.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kyselyyn vastasi yli 380 uusmaalaista teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan yritystä, jotka työllistävät yhteensä 113 650 henkeä.

Työvoiman tarjontaa on lisättävä

Rekrytointivaikeudet ovat vaikeutuneet edelleen: yrityksistä 35 prosenttia kertoo kärsivänsä työvoimapulasta. Uudellamaalla TE-toimistossa oli elokuussa auki noin 38 000 avointa työpaikkaa. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita on 67 000, joten kohtaanto-ongelma on merkittävä.

-Vaikka suhdannekuva hieman maltillistuu, yritysten osaavan työvoiman saatavuusongelmat eivät ratkea itsekseen. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla työvoiman tarjontaa voidaan lisätä purkamalla kannustinloukkuja sekä joustavoittamalla työperäistä maahanmuuttoa, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

Työssä olevan ja aikuisväestön lisäksi nuorten pääsyä työelämään olisi joustavoitettava ja nopeutettava esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen käytön ehtoja helpottamalla.

-Nykymuodossaan oppisopimuskoulutus on liian kallis koulutusmuoto erityisesti nuorten kouluttamiseen. Sitomalla ensimmäistä ammattiaan suorittavan nuoren lähtöpalkka opintojen etenemiseen kannustaisi yrityksiä käyttämään oppisopimuskolutusta nykyistä enemmän rekrytoinnin väylänä, Lahtinen toteaa.  

Lisätietoja:

Markku Lahtinen

johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

markku.lahtinen@chamber.fi p.050 571 3564