Suomen Akatemia

Uudet biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen tutkijatohtorit valittu

Jaa

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 32 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta painotti rahoituspäätöksissään tutkijatohtorihakijoiden tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, tutkijan uraa ja itsenäistymistä tukevaa verkostoitumista sekä pyrkimystä kansainväliseen yhteistyöhön.

Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) painotti tutkijatohtoreiden valinnassa suunnitelman korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi tänä vuonna erityisesti sitä, miten rahoitettava tutkimus ja tutkimusympäristö tukevat hakijan verkostoitumista ja urakehitystä kohti itsenäistä tutkijanuraa. Koronapandemiasta huolimatta tutkijoiden suunnitelmissa näkyi positiivisesti pyrkimys kansainvälistymiseen ja kansainvälisten kontaktien luomiseen.

BTY-toimikunnan puheenjohtajan, professori Jussi Kukkosen mukaan tutkijatohtorihakemukset olivat korkeatasoisia. Kaikki rahoituksen saaneet tutkijatohtorihakemukset saivat asiantuntija-arvioinnissa arvosanaksi 6 tai 5.

”Rahoitusta myönnettiin lupaavien tutkijoiden innovatiivisille hakemuksille, joissa näkyi tutkijan aktiivinen ote myös oman uran kehittämisessä tutkimusympäristön vaihtamisen ja yhteistyöverkostojen luomisen kautta”, Kukkonen kertoo.

Rahoitettujen tutkijatohtoreiden rahoituskausi on kolmivuotinen ja toimikunta käyttää heidän rahoitukseensa lähes 9 miljoonaa euroa. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin noin 15 prosenttia. Tänä vuonna noin 53 prosenttia rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia ─ tutkijatohtorihakijoista heitä oli 60 prosenttia.

Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa.

Kuten muissakin rahoitusmuodoissa, myös tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Myönnetty rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen että kotimaiseen liikkuvuuteen.

Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia tutkijatohtoreita, esimerkiksi:

Sami Lehtinen (Jyväskylän yliopisto). Lehtisen tutkimushanke tuottaa tietoa kalastuksen merkityksestä ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan sekä edistää kestävän kehityksen toimintamallien laatimista. Liikakalastuksen myötä monet turskakannat Pohjois-Atlantilla romahtivat dramaattisesti kolmekymmentä vuotta sitten. Suurista elvytysyrityksistä huolimatta turskakannat ovat pysyneet vaarallisen matalina ja saattavat kadota kokonaan muutaman vuosikymmenen aikana. On erittäin tärkeää ymmärtää, mitkä turskalle ominaiset tekijät ja vuorovaikutukset muiden lajien kanssa estävät tai rajoittavat turskakantojen elpymistä. Hankkeessa tutkitaan, kuinka yksilötason käytöspiirteet skaalautuvat ekosysteemien tasolle sekä ohjaavat dynamiikkaa ja evoluutiota.

Lea Mikkola (Turun yliopisto). Mikkolan tutkimushankkeessa selvitetään uusien menetelmien avulla lonkan nivelrikon synnyn taustalla olevia solu- ja kudostason mekanismeja. Lonkan nivelrikko on yleinen sairaus, joka johtaa Suomessa tuhansiin tekonivelleikkauksiin vuosittain. Alentuneen elämänlaadun lisäksi lonkan nivelrikko aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä, joiden on arvioitu moninkertaistuvan seuraavien vuosikymmenien aikana väestön vanhetessa. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa, jonka avulla voidaan ymmärtää nivelrikon syntyä ja etenemistä paremmin. Lisäksi tutkimus edesauttaa nykyistä tehokkaampien diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehitystä. Hanke on merkityksellinen niin potilaille kuin yleisesti lääketieteelle, ja se tarjoaa tärkeää pohjaa tulevaisuuden nivelrikkotutkimuksille.

Juuli Raivola (Helsingin yliopisto). Raivolantutkimusprojektissa selvitetään, kuinka munasarjasyöpäsolujen pinnalla havaitut solureseptorit ohjaavat syövän etenemistä. Lisäksi tutkitaan, miten solureseptorien toimintaa voitaisiin estää. Munasarjasyöpä on yksi yleisimmistä gynekologisista syövistä ja ennusteeltaan usein huono. Tämä johtuu lääkeresistenteistä sekä levinneistä tautimuodoista, jotka usein aiheuttavat syövän uusiutumisen. Tutkimushankkeessa käytetään munasarjasyöpäsolulinjoja sekä potilaista peräisin olevia soluja ja tutkitaan niitä tapahtumia, joita reseptorit soluissa aiheuttavat. Samanaikaisesti tutkimuksessa testataan ja autetaan kehittämään lääkemolekyylejä, jotka sitoutuvat kasvainspesifisiin reseptoreihin ja estävät niiden toiminnan.

Lisätietoja

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

BTY-toimikunnan tutkijatohtoreiden rahoitukseen 8,8 miljoonaa euroa.
BTY-toimikunnan tutkijatohtoreiden rahoitukseen 8,8 miljoonaa euroa.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2022 rahoitamme tutkimusta 468 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Luonnontieteiden ja tekniikan alojen uudet tutkijatohtorit on valittu12.5.2022 16:22:09 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 44 tutkijatohtorille. Näistä tutkijatohtorirahoituksista kuusi suunnattiin kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäville tekniikan aloille, jotka ovat energiatekniikka, lääketieteellinen tekniikka, prosessitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka ja tietokonetekniikka. Rahoituksen sai lähes 16 prosenttia hakijoista.

Luonnontieteiden ja tekniikan aloille valittiin kansainvälisesti korkeatasoisiksi arvioituja akatemiatutkijoita12.5.2022 15:46:38 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on valinnut 22 akatemiatutkijaa. Uusien akatemiatutkijoiden rahoitukseen osoitetaan noin 10 miljoonaa euroa. Nyt myönnetty rahoitus on tarkoitettu akatemiatutkijan omaan palkkaan, mutta tämän lisäksi rahoituksen saaneet tutkijat saavat myöhemmin kutsun erilliseen tutkimuskulurahoitushakuun. Myönnettävä rahoitus ohjataan tutkimusorganisaatiolle, joka hallinnoi rahoituksen käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme