Uusi alku Sievin maataloudelle - tilusjärjestelyillä miljoonasäästöt

- Tänä päivänä entistä tärkeämpänä hyötynä nähdään myös tilusjärjestelyiden yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten ympäristöpäästöjen väheneminen, liikenneturvallisuuden paraneminen ja alueen elinvoiman vahvistuminen, sanoi Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen Sievissä maanantaina järjestetyssä tilusjärjestelyitä käsitelleessä seminaarissa.

Kiistattomista hyödyistä huolimatta uusia tilusjärjestelyitä on Kokkosen mukaan kuitenkin käynnistetty varsin vähän viime vuosina. Asiaan kiinnitti huomiota myös selvitysmies Reijo Karhinen maatalouden kannattavuutta käsittelevässä raportissaan.

- Tilusrakenteen kehittämistä tämän päivän olosuhteisiin ei voida kokonaisuutena pitää tavoiteasetannaltaan ja toteumaltaan kunnianhimoisena, vaikka edistymistä onkin tapahtunut, Karhinen arvioi raportissaan.

Osassa Suomea kiinteistörakenne on erittäin epäedullinen. Tilakoon kasvusta seuraa maatilojen lohkojen lukumäärän lisääntymistä sekä lohkojen sijaintia entistä kauempana talouskeskuksesta.

- Rakenteesta aiheutuu huomattavat lisäkustannukset, mikä heikentää koko ruokaketjun kustannustehokkuutta. Maanmittauslaitoksen tutkimuksen mukaan nykytilanne aiheuttaa maatalouselinkeinolle joka vuosi noin 176 miljoonan euron tappion, Arvo Kokkonen totesi seminaariväelle.

Hänen mukaansa tilusrakenteen kehittäminen tarvitsee tuekseen kansallisen kokonaissuunnitelman, jonka tähtäin on vuodessa 2030.

- Tilusjärjestelyt ovat lähes ainoa keino, jolla tällä hetkellä voidaan pysyvästi vaikuttaa tilusrakenteeseen. Kysymys on isosta kansallisesta ratkaisusta. Halutaanko nykyrakenne lisäkustannuksineen säilyttää ja hyväksyä osana suomalaista elintarviketuotantoa, vai onko suomalaisella yhteiskunnalla rohkeutta sitoutua pitkäjänteiseen tilusrakenteen kehittämiseen.

Sievissä isojen peltolohkojen määrä lisääntyi selvästi

Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla on saatu päätökseen tilusjärjestely, joka on kattavuudeltaan ainutlaatuinen. Missään muualla Suomessa ei ole 2000-luvulla toteutettu koko kuntaa kattavaa tilusjärjestelyiden kokonaisuutta.

Pääjohtaja Arvo Kokkosen mukaan tilusjärjestelyt eivät olisi olleet mahdollisia ilman Sievin kunnan maaseututoimen aktiivisuutta. Iso merkitys oli myös kunnassa tehdyllä ensimmäisellä järjestelyllä, koska siitä saadut hyvät kokemukset käänsivät alun vastustuksen suopeaksi uusille tilusjärjestelyille.

Järjestelyiden kohteena oli peltoa 7 656 hehtaaria eli noin 75 prosenttia kunnan peltoalasta. Keskimääräinen peltolohkokoko kasvoi 2,6 hehtaarista 5,6 hehtaariin, ja esimerkiksi yli 10 hehtaarin peltolohkojen määrä lisääntyi 75 lohkosta 220 lohkoon.

Tilusjärjestelyistä saadut hyödyt olivat lähes 10 miljoonaa euroa kustannuksia suuremmat. Ajokilometrit ovat vähentyneet 53 000 kilometriä vuodessa, ja viljelyyn käytetty aika on vähentynyt 2 500 tuntia vuodessa.

- Tilusjärjestelyt osoittavat, että Suomessa on tilusjärjestelyihin moderni ja toimiva lainsäädäntö, oli kyse tilusjärjestelyiden toteuttamisesta tai rahoituksesta, Kokkonen sanoi.

"Parantaa pysyvästi maatalouden kannattavuutta"

Rami Rauhala on Sievin kunnanhallituksen puheenjohtaja mutta myös sieviläinen maitotilallinen.

- Tehdyt tilusjärjestelyt ovat mitä suurimmassa määrin tulevaisuushanke, koska niillä on parannettu maatalouden kannattavuutta pysyvästi. Koko kunnan kattaneiden järjestelyiden on koettu kohdelleen maanomistajia sekä kyliä tasapuolisesti, ja myös maanomistajien tietoisuus viljelymaan arvosta on lisääntynyt, Rauhala arvioi.

Erityisen merkittävänä hän piti isojen peltolohkojen määrän kasvua, mikä on Sievissä tänä päivänä huippuluokkaa valtakunnallisesti. Viljelyalasta kolmasosa on yli 10 hehtaarin lohkoja, kun aloitusvaiheessa niiden osuus oli vain kymmenesosa.

- Nyt kun lohkot ovat riittävän isoja, voimme käyttää tehokkaita koneketjuja ja urakointipalveluita. Samalla urakointipalveluiden tarjonta on Sievissä lisääntynyt muutenkin kuin maanrakennuspalveluiden osalta. Lohkot ovat tulleet lähemmäksi talouskeskuksia, ja peltojen viljelykierto on mahdollista suunnitella tehokkaammin, mikä järkevöittää koko peltoalan viljelyä, Rauhala luetteli tilusjärjestelyistä saatuja hyötyjä.

Noin sadan osanottajan seminaarissa kuultiin lisäksi selvitysmies Reijo Karvisen puheenvuoro maatalouden kannattavuudesta, MMM:n neuvottelevan virkamiehen Jere Rajalinin strateginen näkökulma tilusjärjestelyihin, Luken tutkijan Sami Ovaskan esitys tilusjärjestelyiden yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä viljelijä Juho Nivalan ja koneurakoitsija Heikki Kujalan puheenvuorot.

Kuvanteksti:

Kartoissa on esitetty Sievin yli 10 hehtaarin peltolohkot ennen ja jälkeen tilusjärjestelyn. Lähde: Maanmittauslaitos