Uusi henkilöstömitoitus nostaa merkittävästi ikääntyneiden palvelujen kustannuksia
Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalveluja uudistavan työryhmän jaoston ehdotuksen mukaan henkilöstömitoitus nousisi 0,5 työntekijästä 0,7 työntekijään tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Tehostetun palveluasumisessa henkilökunta työskentelee ympäri vuorokauden.
- Jos 0,7-mitoitus tulee lakiin, kuntien on pakko haalia hoitajat tehostettuun palveluasumiseen. Kustannukset ja henkilökunnan tarve pysyisivät edes hieman hallinnassa, jos kunnat saisivat kehittää kotihoitoa ja muita avopalveluja. Uuden mitoituksen myötä kotihoidon kehittäminen on vaarassa lamaantua, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
470 miljoonaa enemmän vuonna 2023, 1 210 miljoonaa vuonna 2033
Kuntaliitto on tehnyt laskelmat seuraavalle 15 vuodelle 7,6 %:n osuuden lisäksi laskelmilla, joissa 6,3 tai 5,0 % ikäluokasta tarvitsisi tehostettua palveluasumista.
Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus pysyy suhteessa ennallaan, kustannukset ovat 470 M€ nykyistä suuremmat jo vuonna 2023. Vuonna 2033 kustannukset ovat 1 210 M€ eli 64 % nykyistä suuremmat. Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus laskee 5 %:iin, kustannusten nousu on selkeästi pienempi vuonna 2033 eli 8 %. Kustannuksen nousu on 146 M€.
Laskelmassa on otettu huomioon henkilöstömitoituksen nousu 0,7:ään vuonna 2023.
Kotona asuvien 75-vuotiaiden määrää on mahdollisuus nostaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on voimakkaasti panostanut kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen ja saavuttanut jo nyt 5 %:n osuuden tehostetussa palveluasumisessa.
25 200 työntekijää enemmän vuonna 2033
Henkilökunnan tarve kasvaa nykyisestä 20 000:sta 34 000:een eli 75 %:lla vuonna 2023, kun uusi mitoitusmuutos tulee voimaan. 15 vuoden kuluttua tarve on 129 % eli 25 200 työntekijää enemmän nykyisin.
Mikäli kunta onnistuu kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisessä ja siten tehostetun palveluasumisen tarpeen vähenemisessä, sillä on merkittävä vaikutus tehostettuun palveluasumiseen tarvittavan henkilöstön määrään. Mikäli tehostetun palveluasumisen osuus laskee nykytasosta 5 %:iin, on henkilöstön tarpeen kasvu nykytasosta 51 % eli 9 900 uutta työntekijää 25 200 sijaan.
Laskelmat osoittavat, että kustannusten nousu ja henkilökunnan tarve hiipuvat merkittävästi, kun kunta suosii ikääntyneiden kotona asumista. Kotona asumisen kehittäminenkin vaatii toki rahaa ja henkilökuntaa, mutta asiakkaan kokonaiskustannukset kotihoidossa ovat arviolta 40 % edullisemmat (15 000 €) kuin tehostetussa palveluasumisessa asuvan asiakkaan. Tällä on suuri merkitys, kun ikääntyneen väestön määrä kasvaa ja työelämässä olevien ikäluokat pienenevät. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneitä on 63,7 % enemmän vuonna 2033 kuin vuonna 2018.
Lisätiedot: Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, puh +358 50380 5907
Avainsanat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme