– Viime vuosina järjestöt ovat tuoneet esiin, ettei järjestötaustaisten toimijoiden tuen ja palvelujen sisältöjä eikä luonnetta riittävästi ymmärretä, hankkeessa mukana ollut asiantuntija Marina Steffansson toteaa.

Huolta on lisäksi aiheuttanut epävarmuus järjestöjen roolista uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä sekä vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan rahoitus. Tästä syystä on pyritty lisäämään yhteistyötä järjestöjen välillä ja yhdistämään niiden voimavaroja. Steffansson kuitenkin huomauttaa, että jatkuva toimintaympäristön muutos tekee kehitystyöstä haastavaa.

– Hankkeessa on kehitetty järjestötaustaisten palveluntuottajien yhteinen toimintamalli, jonka käyttöönottoa ja sitoutumista tuetaan digitaalisella alustalla, muutostuella ja koulutuksella, Steffansson taustoittaa järjestöjen toimintojen kehittämisen tavoitetta.

Julkaisussa tarkasteltava Yhteisen hyvän alusta -hanke toimi kolmen itäsuomalaisen maakunnan alueella Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Alustapalvelu Sociala Oy, ja osatoteuttajana toimi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli edistää järjestöjen mahdollisuuksia toimia julkisten ja yksityisten palveluntuottajien rinnalla sekä vahvana, että valinnanmahdollisuuksia lisäävänä toimijana ja osana sote- ja kasvupalvelujen tuottamista.

Julkaisu kuvaa hankkeen etenemistä ja niitä tuloksia, joita sote-palveluja tuottavien järjestöjen alustatalouden kehittämisessä on saavutettu. Teos tarjoaa arvokasta tietoa järjestöjen tukemisesta sote-taustaisille palveluntuottajajärjestöille ja julkisille palveluntuottajille.

Julkaisu

Yhteisen hyvän alusta -hanke (toim.), (2020). Alustatalouden edellytysten kehittäminen järjestöjen toiminnan tukijana. Diak Puheenvuoro 33, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-370-4

Teos on luettavissa maksutta Theseuksessa.