Uusi LIFE-hanke parantaa uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa: Lapväärtin-Isojoella kunnostetaan jokihelmisimpukan elinympäristöjä ja perustetaan pikkuraakkujen lastentarhoja
Jokihelmisimpukka on sateenvarjolaji, mikä tarkoittaa, että monet muutkin jokien lajit, kuten taimen, hyötyvät raakun suojelutoimista. Raakut ovat Suomen pitkäikäisimpiä eläimiä ja ne voivat elää jopa 200-vuotiaiksi.Ne viettävät aikaa hautautuneena joenpohjaan ja vaativat huokoisen sorapohjan sekä puhdasta vettä. Yksi raakku suodattaa vuorokaudessa kymmeniä litroja vettä, joten ne ovatkin luonnon omia vedenpuhdistajia. Raakkupoikasen kehitys aikuiseksi on aikaa vievä ja monivaiheinen prosessi, johon sisältyy lohikalan kiduksissa elävä loisvaihe. Raakkukannat ovatkin riippuvaisia myös vesistön lohikalakannoista.
Lapväärtin-Isojoki on siitä erityinen eteläisen Suomen joki, että sen vesissä elää vielä raakkuja, kun monesta muusta joesta ne ovat jo täysin kadonneet. Joen raakkukannat ovat kuitenkin romahtaneet vuosikymmenien takaisesta, ja nykyisin joessa arvellaan elävän vain noin 150 raakkuyksilöä. Raakkujen keskimääräinen ikä Lapväärtin-Isojoessa on noin 50–100 vuotta. Tämä on osoitus siitä, että raakut eivät ole pystyneet enää kymmeniin vuosiin lisääntymään Lapväärtin-Isojoessa.
LIFE-projektissa kunnostetaan Lapväärtin-Isojokeen raakunpoikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta voitaisiin turvata poikasvaiheen elossapysyminen. Nykyisellään joen pohja on liettynyt ja sieltä puuttuvat hapekkaat sorapohjat, joita raakunpoikaset tarvitsevat selviytyäkseen. Lisäksi projektissa siirretään kymmeniä vuosia vanhoja raakkuja Lapväärtin-Isojoesta kuntoutumaan Konneveden tutkimuslaitokselle ”lemmenlomalle". Tutkimuslaitoksen tarkoin säädellyissä vesioloissa raakut pystyvät taas lisääntymään, ja siellä syntyneitä pikkuraakkuja siirretään kasvamaan takaisin kotijokeensa, niille varta vasten muokattuihin lastentarhoihin. Projektin yhteydessä kartoitetaan myös raakun isäntäkalojen tilaa joessa.
Hankkeen avulla pystytään turvaamaan uhanalaisten raakkukantojen säilyminen Lapväärtin-Isojoessa. Raakkujen poikasten kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä ja kuuden vuoden mittainen hanke mahdollistaa hitaasti lisääntyvän raakun suojelun.
Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB. Projektin virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tarton yliopisto.
Projektilla on myös yhdeksän osarahoittajaa, jotka rahoittavat projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla: ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 027 861
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Rekreationsplanen för Storsand i Nykarleby skickas för utlåtande och presenteras för allmänheten (Österbotten)23.4.2024 10:07:56 EEST | Tiedote
Under åren 2021–2023 har en rekreationsanvändningsplan beretts för naturskyddsområdena och Natura 2000-området vid Storsand i Nykarleby. Planen har framtagits i samarbete med en planeringsgrupp som bestått av representanter för Nykarleby stad, Monäs, Hirvlax, Monå och Harjux byars samfälligheter, Forststyrelsen och Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten. Planens främsta målsättning är att fastställa hur området kan utvecklas så att skyddet av områdets naturvärden och möjligheterna till rekreationsanvändning kan samordnas. Rekreationsanvändningsplanen är inte juridiskt bindande.
Uudenkaarlepyyn Storsandin virkistyskäyttösuunnitelma lähetetään lausuntokierrokselle ja esitetään yleisölle (Pohjanmaa)23.4.2024 10:07:56 EEST | Tiedote
Uudenkaarlepyyn Storsandin luonnonsuojelualueiden ja Natura-2000-alueen virkistyskäyttösuunnitelma on valmisteltu vuosien 2021–2022 aikana. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon on kuulunut Uudenkaarlepyyn, osakaskunnan (Monäs-Hirvlax-Monå och Harjux byars samfällighet), Metsähallituksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia. Virkistyskäyttösuunnitelman päätavoite on määritellä, miten aluetta voidaan kehittää siten, että luonnonarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia pystytään yhteensovittamaan. Virkistyskäyttösuunnitelma ei ole juridisesti sitova.
Stegringen av vattenytorna i sjöarna avtar (landskapen i Österbotten)17.4.2024 12:27:03 EEST | Tiedote
Vattenytan i Kuortaneenjärvi når sannolikt sin högsta nivå idag onsdag. Under natten mellan tisdag och onsdag hölls vattenståndet i Kuortaneenjärvi på samma nivå, dvs. sjön ser ut att upphöra stiga.
Järvien pinnannousu hiipumassa (Pohjalaismaakunnat)17.4.2024 12:27:03 EEST | Tiedote
Kuortaneenjärven pinta saavuttanee korkeimman tasonsa tänään keskiviikkona. Kuortaneenjärven vedenpinnan korkeus pysyi tiistain ja keskiviikon välisen yön samalla tasolla eli nousu näyttäisi loppuvan.
Förbättring av anslutningen i Helsingby längs riksväg 3 i Korsholm inleds16.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
NTM-centralen och Sundström Ab Oy har undertecknat ett entreprenadavtal om att förbättra anslutningen i Helsingby längs riksväg 3. I projektet förbättras ojämnheterna i vägytan i anslutningområdet i Helsingby med hjälp av ny beläggning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme