Säteilyturvakeskus (STUK)

Uusi säteilylaki tiukentaa työnantajien radonmittausvelvoitetta

Jaa

Tänään vahvistetun ja 15.12. voimaan astuvan säteilylainsäädännön uudistuksen myötä radonpitoisuuden viitearvo asunnoissa, työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa laskee 300 becquereliin kuutiometrissä (Bq/m3) ilmaa kun aikaisempi raja on ollut 400 Bq/m3. Työnantajalle radonmittauksen tekeminen työpaikalla on pakollista, jos on perusteltua olettaa että työtilan radonpitoisuus on viitearvoa suurempi. Muun muassa koko pääkaupunkiseutu sekä useat kunnat Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa tulevat uusina alueina mittausvelvoitteen piiriin.

Lain mukaan työpaikkojen radonpitoisuus tulee selvittää kaikkialla Suomessa maanalaisissa työtiloissa, läpäisevälle maaperälle rakennetuilla työpaikoilla sekä niillä alueilla, joissa aiemmin mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 % on suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³. Kokonaisten kuntien lisäksi radonmittaus tulee pakolliseksi joissain kunnissa vain tietyillä postinumeroalueilla. Tämä johtuu siitä, että radonpitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti alueittain. Uuden lain myötä radonmittausvelvoite koskee aikaisemman 60 kunnan sijasta 102 kuntaa, joka on noin kolmannes Suomen kunnista, sekä 53 postinumeroaluetta mittausvelvoitekuntien ulkopuolella.

Kuitenkin, jos työtila sijaitsee maanpinnasta lukien toisessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, radonpitoisuutta ei tarvitse mitata. Mittauksia ei myöskään edellytetä työpaikoilla, joissa rakennuksen lattia ja seinät eivät ole kosketuksissa maankamaraan ja väliin jäävän tilan hyvä tuulettuvuus on ilmeistä.

”Radon on yksi sisäilman epäpuhtauksista, jolta suojautuminen on yleensä helppoa ja edullista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä, joten on tärkeää selvittää radonpitoisuus kodeissa ja tiloissa, joissa vietetään paljon aikaa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Yksi osa tätä on työntekijöiden suojaaminen liialliselta radonaltistukselta työpaikalla,” kertoo laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.

Uusi lainsäädäntö myös pidentää radonmittauskautta. Tähän asti radonia on mitattu marraskuun alusta huhtikuun loppuun. Nyt käynnissä oleva mittauskausi jatkuu uuden lain myötä toukokuun loppuun ja ensi vuodesta eteenpäin radonmittauskausi on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Uusi lainsäädäntö myös selkeyttää työnantajien ilmoitusvelvoitetta STUKiin radonaltistusta mahdollisesti aiheuttavista toiminnoista.

Tavoitteena työperäisen radonaltistuksen pienentäminen

Uusi radonpitoisuuden viitearvo perustuu EU:n säteilyturvallisuusdirektiiviin. Lailla suojataan ihmisten terveyttä säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä ehkäistään säteilystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Suomalaisten keskimääräisestä säteilyannoksesta suurin osa tulee sisäilman radonista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä etenkin tupakoitsijoilla, ja vuosittain arviolta noin 300 suomalaista sairastuu radonaltistuksesta johtuvaan keuhkosyöpään.

Radonpitoisuuden viitearvoa (300 Bq/m³) sovelletaan työtiloihin, joissa työskentelyaika on suurempi kuin 600 tuntia vuodessa. Sen lisäksi lainsäädännössä on määritetty radonaltistuksen viitearvo, joka on 500 000 bequereltuntia kuutiometrissä ilmaa (Bq h/m3). Jos radonpitoisuuden viitearvo ylittyy tiloissa, joissa työaika on lyhyt, lasketaan radonaltistus summana kaikista työntekijän työtiloissa kertyneistä altistuksista. Näin ollen tiloissa, joissa oleskellaan vain lyhyitä aikoja, radonpitoisuus saa ylittää 300 Bq/m3, kunhan työntekijäkohtainen radonaltistuksen viitearvo ei ylity.

Jos työntekijän radonaltistusta ei saada pienennettyä yrityksistä huolimatta alle viitearvon, on työnantajan saatava toiminnalleen STUKin myöntämä turvallisuuslupa ja työntekijöiden vuosittain saamaa radonaltistuksen määrää aletaan seurata ja tiedot kirjataan Annosrekisteriin.

Linkki säteilylakiin

Tasavallan presidentin esittely ja päätös 9.11.2018

STM: Kysymyksiä ja vastauksia uudesta säteilylaista 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laboratorionjohtaja Päivi Kurttio p. 09 759 88 554

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

Kutsu STUKin mediatilaisuuteen Helsingissä 25.2.2019:18.2.2019 10:15:08Kutsu

STUKin turvallisuusarvio Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttölupahakemuksesta Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana toivottaa tiedotusvälineiden edustajat tervetulleeksi mediakahveille 25.2. kello 13.00. Tilaisuudessa kerromme STUKin tekemästä Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttölupahakemuksen turvallisuusarviosta sekä OL3-valvontaprojektin vaiheista. Tilaisuudessa kuulemme kolme lyhyttä alustusta: Ydinvoimalaitosten valvontaprojektit Suomessa Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttölupahakemuksesta Olkiluoto 3:n valvonnan vaiheet ja kehittyvä ydinturvallisuus Alustusten yhteinen kesto on noin 40 minuuttia, minkä jälkeen on varattu aikaa kysymyksille ja haastatteluille. Säteilyturvakeskuksesta ovat paikalla pääjohtaja Petteri Tiippana, ydinvoimalaitosten valvonnasta vastaava johtaja Kirsi Alm-Lytz ja apulaisjohtaja Tapani Virolainen sekä Olkiluoto 3 -valvontaprojektin päällikkö Minna Tuomainen. Tilaisuus järj

STUKin määräys parantaa säteilyturvallisuutta kosmeettisissa hoidoissa21.12.2018 09:46:26Tiedote

Ionisoimattoman säteilyn käyttöön liittyvät Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräykset astuivat voimaan 20.12.2018. Säteilylain nojalla annettavat määräykset koskevat ionisoimattoman säteilyn käyttöä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä sekä suuritehoisten laserlaitteiden käyttöä. Määräysten tarkoituksena on suojella terveyttä ionisoimattoman säteilyn aiheuttamilta haitoilta sekä selkeyttää nykyistä kansallista sääntelyä ja edistää yhdenmukaisia ja läpinäkyviä viranomaiskäytäntöjä.

Perjantaina romumetallin seasta löytyneen säteilylähteen omistaja selvisi13.11.2018 14:29:23Tiedote

Perjantaina romumetallin seasta löytyneen säteilylähteen omistaja selvisi Perjantaina 9.11. Eurajoella löytyi romumetallin seasta säteilylähde, kun romupihan säteilyportit hälyttivät. STUK, romuyrittäjä ja Satakunnan pelastuslaitos totesivat mittausten jälkeen perjantaina, että työntekijöille tai ympäristölle ei tapahtumasta ole aiheutunut vaaraa, ja romujätettä sisältänyt kontti siirrettiin viikonlopun ajaksi suojaan. Maanantaina STUKin tarkastaja kävi tutkimassa lähdettä sekä ja mittaamassa säteilytilanteen. Alustavan selvityksen mukaan säteilylähde on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) hallussa ollut mittalaite tai sen osa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme