Uusi teoskonaisuus Uhattu elämä -näyttelyssä. Sinebrychoffin taidemuseo avautuu yleisölle tiistaina 2.6.2020.
Taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteessä
Luonnontieteiden tutkimus ravistelee oman aikansa uskomuksia ja vallalla olevia käsityksiä maailmankaikkeudesta ja luonnonjärjestyksestä. Nykyisen tiedekäsityksen perusta syntyi Euroopassa 1400-luvun lopulla alkaneen luonnontieteiden edistyksen myötä. Lääkärin ja tähtitieteilijän Kopernikuksen (1473−1543) aurinkokeskeinen teoria mullisti maailmankuvan – ihmistä ei voitu enää pitää maailmankaikkeuden peilinä. Luonnontieteiden kehityksen voi nähdä myös länsimaisen ajattelun vapautumisena.
Kirjapainotaidon kehittyminen sekä tuntemattomille mantereille suuntautuneet löytöretket laajensivat maailmankuvaa. Empiirisen tutkimuksen merkitys korostui, kun eläin- ja kasvitiede saivat uutta tutkittavaa. Taiteilijat kiinnostuivat eksoottisista kasveista ja eläimistä, ja kaikkein seikkailunhaluisimmat halusivat nähdä ne luonnollisessa ympäristössään. Eräs varhaisimmista seikkailijoista oli kuvittaja ja luonnontutkija Maria Sibylla Merian (1647−1717), joka oli kasvien ohella kiinnostunut hyönteisistä.
Charles Darwinin (1809–1882) Lajien synty (1859) aloitti keskustelun ihmisen asemasta luonnossa. Darwinin teorioiden myötä luonnontieteen näkemystä ihmisen alkuperästä ei ole voitu sivuuttaa. ”Empatia muita eläimiä kohtaan on viimeisimpiä moraalisia saavutuksiamme”, kirjoitti Darwin teoksessaan Ihmisen polveutuminen (The Descent of a Man), 1871. Taiteilijan työssä empiirinen tutkimus on väline ilmaisulle, ajatuksille ja sanomalle.
Valokuvataiteilija Sanna Kannisto (s. 1974) on kuvannut eläin- ja kasviaiheita parinkymmenen vuoden ajan ja luonto on hänelle tärkeä inspiraation lähde. Kanniston videoteoksissa ovat samaan aikaan läsnä kokemus luonnosta, taiteilijan luoma asetelma, sekä havainto esteettisestä kauneudesta. Kanniston taiteellisessa prosessissa yhteistyö tutkijoiden kanssa on tärkeää. Lintujen tarkasteluun liittyy luonnontutkimuksellinen näkökulma, sekä ajatus rajoittavasta katseesta ja rajoitetusta vapaudesta. Lintu on siirretty osaksi kuvaa, irrotettu omasta ympäristöstään – miten kauniisti värit ja liikkeet korostuvatkaan valkoista kuvaustaustaa vasten. Voiko luonnon estetisoida? Katsoja saattaa hämmentyä kauneuden vaikuttavuudesta ja voimasta. Tunteiden heräämisen kautta yhteys luontoon ehkä vahvistuu. Parhaimmillaan tunnesiteen kautta syntyy ymmärrys ja kunnioitus.
Tutkimusretkiä
Grönlantiin purjehdittiin ensimmäisen kerran vahingossa – portugalilaisen Gaspar Corte Realin (n. 1450−1501) johdolla vuonna 1500. Purjehduksen tarkoituksena oli löytää nopea reitti Aasiaan, Pohjois-Atlantin yli. Autiota ja jäistä Grönlantia luultiinkin tuolloin osaksi Aasiaa. Englantilaisen napa-alueiden tutkijan John Davisin (n. 1550−1605) johdolla Grönlannin länsirannikolle matkustettiin 1587. Ensimmäinen matka Huippuvuorille toteutettiin hollantilaisen Willem Barentsin (n. 1550−1597) johdolla 1596. Hän antoi löytämälleen saariryhmälle nimeksi Huippuvuoret.
Saksalainen lääkäri ja luonnontutkija Friderich Martens (1635−1699) oli mukana Huippuvuorille suuntautuneella tutkimusretkellä vuonna 1671. Martens julkaisi havaintonsa teoksessa Spitzbergische oder Grönländische Reise-Beschreibung, gethan im Jahre 1671 (1675). Hän kertoo kuvituksen avulla merestä, säästä, kasveista ja eläimistä. Teoksesta julkaistiin runsaasti käännöksiä, ja se oli pitkään tärkeä tietolähde. Näyttelyssä on esillä Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluva teoksen hollanninkielinen alkuperäispainos vuodelta 1710. Painos on osa suomalaissyntyisen tutkimusmatkailijan A.E. Nordenskiöldin (1832−1901) kokoelmaa. Nordenskiöld kävi itsekin Huippuvuorilla, ja antoi yhdelle saarista nimen Martensøya – Martensin mukaan.
Sarvikuono Dürerin mukaan
Intiansarvikuono saapui monimutkaisten poliittisten lepyttelyjen seurauksena Intian Goasta Lissaboniin 1515. Renessanssitaiteilija Albrecht Dürer (1471−1528) sai käsiinsä kuvailun ja piirroksen jännittävästä eläimestä. Niiden pohjalta syntyi Dürerin tulkinta, jossa sarvikuonon nahka muistuttaa haarniskaa. Dürerin Sarvikuono-vedosta on käytetty laajasti esikuvana vuosisatoja. Esillä oleva David Kandelin (1520−1592) puupiirros on uskollinen mukaelma siitä. Kandelin puupiirros julkaistiin Sebastian Münsterin (1488−1552) maailmaa kuvaavassa ja selittävässä Cosmographia –teoksessa. Kandel oli erikoistunut kasvi- ja eläintieteellisiin aiheisiin.
Uhattu elämä -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 23.8.2020 saakka ja Punaisen kellarin teoskokonaisuus 2.6.–16.8.2020.
Näyttelyn kuraattori:
Amanuenssi Salla Heino, Sinebrychoffin taidemuseo
Teosten lainaajat:
AV-arkki, Gallen-Kallelan Museo, Helsingin taidemuseo HAM, Viivi Häkkinen, Kardrioru kunstimuuseum, Sanna Kannisto, Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Kansalliskirjasto, University of Tartu Art Museum, yksityiskokoelma
Lehdistökuvat:
http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/kategoria/uhattu-elama-livet-under-hot-life-under-threat
Pääsy: 15|13 €, alle 18-v. ilmaiseksi. Meillä käy museokortti.
Opastilaukset: ma-pe klo 10–14, p. 0294 500 500, myynti@kansallisgalleria.fi
Avoinna: ti-pe 11−18, la-su 10−17, ma suljettu (aukiolojat 2.8.2020 saakka)
Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40| 00120 Helsinki |p. 0294 500 460 | www.siff.fi
Facebook @Siffmuseo |Instagram @Sinebrychoffartmuseum |Twitter @Sinebrychoffart
Sinebrychoffin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa Kiasman ja Ateneumin taidemuseon kanssa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja näyttelystä:
Amanuenssi Salla Heino
p. 050 470 8424
Salla.Heino@siff.fi
Tiedotus:
Markkinointisuunnittelija Eija Pekkanen
p.0294 500 462
Eija.Pekkanen@siff.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo
Utställningen Vatten och liv dyker ner i djupen och besöker livliga hamnar13.2.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Konstmuseet Sinebrychoffs utställning utforskar människans resa vid vatten från 1600-talet fram till våra dagar. Utställningen lockar oss att reflektera över vårt förhållande till vatten, ett element som är en förutsättning för allt liv.
Veden elämää -näyttely sukeltaa merten syvyyksiin ja vie vilkkaisiin satamiin13.2.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä tarkastellaan ihmisten matkaa veden äärellä 1600-luvulta nykypäivään. Näyttely kutsuu pohtimaan suhdettamme veteen, elementtiin, joka on välttämätön elämälle.
Water and Life dives into the depths of the sea and sails to busy ports13.2.2024 14:00:00 EET | Press release
The exhibition at the Sinebrychoff Art Museum explores humans’ journey to water from the seventeenth century until the present day. It invites you to reflect on our relationship with water, one of the essential elements for life.
Inbjudan till förhandsvisning av utställningen Vatten och liv ti 13.2.2024 kl. 141.2.2024 07:54:37 EET | Tiedote
Välkommen till förhandsvisning av utställningen Vatten och liv på Konstmuseet Sinebrychoff tisdagen den 12 februari 2024 kl. 14.00. Utställningens kurator amanuens Salla Heino presenterar utställningen för mediernas representanter. Anmälningar till visningen tas emot på adressen: merja.haikio@siff.fi
KUTSU: Veden elämää -näyttelyn ennakkoesittelyyn 13.2.2024 klo 141.2.2024 07:54:37 EET | Tiedote
Tervetuloa Veden elämää -näyttelyn ennakkoesittelyyn Sinebrychoffin taidemuseoon tiistaina 13.2.2024 klo 14.00. Näyttelyn kuraattori amanuenssi Salla Heino esittelee näyttelyn median edustajille. Ilmoittaudu ennakkoesittelyyn: merja.haikio@siff.fi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme