Sinebrychoffin Taidemuseo

Uusi teoskonaisuus Uhattu elämä -näyttelyssä. Sinebrychoffin taidemuseo avautuu yleisölle tiistaina 2.6.2020.

Jaa

Helmikuussa avattua, erityisen ajankohtaista Uhattu elämä -näyttelyä on täydennetty uudella teoskokonaisuudella, joka on esillä museon Punaisessa kellarissa. Teosten kautta tutkitaan taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteitä eri aikakausina ja eri lähtökohdista. Empiirinen tutkimus on väline taiteilijan ilmaisulle, ajatuksille ja sanomalle. Ihmisten uteliaisuutta ja seikkailunhalua näyttelyssä valottaa kirjaharvinaisuus, Kansalliskirjaston A.E. Nordenskiöldin (1832−1901) kokoelmaan kuuluva matkakertomus. Kirja on painettu Amsterdamissa 1710, ja se kertoo Huippuvuorille ja Grönlantiin vuonna 1671 tehdystä tutkimusmatkasta. Lisäksi esillä on eläin- ja kasvitutkielmia 1500-luvulta lähtien. Nykypäivän näkökulman näyttelyyn tuovat valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s. 1974) videoteokset, jotka konkretisoivat lintujen ja taiteilijan kohtaamista, tarjoten silti todellisuudesta irrallisen, hurmaavan luontokokemuksen.

David Kandel (n. | c. 1520–1592) mukaan Albrecht Dürer (1471–1528)
Sarvikuono. 1515-1550, puupiirros  
Kuvitus teokseen Cosmographia (Sebastian Münster, 1488–1552). Tarton yliopiston taidemuseo
David Kandel (n. | c. 1520–1592) mukaan Albrecht Dürer (1471–1528) Sarvikuono. 1515-1550, puupiirros Kuvitus teokseen Cosmographia (Sebastian Münster, 1488–1552). Tarton yliopiston taidemuseo

Taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteessä

Luonnontieteiden tutkimus ravistelee oman aikansa uskomuksia ja vallalla olevia käsityksiä maailmankaikkeudesta ja luonnonjärjestyksestä. Nykyisen tiedekäsityksen perusta syntyi Euroopassa 1400-luvun lopulla alkaneen luonnontieteiden edistyksen myötä. Lääkärin ja tähtitieteilijän Kopernikuksen (1473−1543) aurinkokeskeinen teoria mullisti maailmankuvan – ihmistä ei voitu enää pitää maailmankaikkeuden peilinä. Luonnontieteiden kehityksen voi nähdä myös länsimaisen ajattelun vapautumisena.

Kirjapainotaidon kehittyminen sekä tuntemattomille mantereille suuntautuneet löytöretket laajensivat maailmankuvaa. Empiirisen tutkimuksen merkitys korostui, kun eläin- ja kasvitiede saivat uutta tutkittavaa. Taiteilijat kiinnostuivat eksoottisista kasveista ja eläimistä, ja kaikkein seikkailunhaluisimmat halusivat nähdä ne luonnollisessa ympäristössään. Eräs varhaisimmista seikkailijoista oli kuvittaja ja luonnontutkija Maria Sibylla Merian (1647−1717), joka oli kasvien ohella kiinnostunut hyönteisistä.

Charles Darwinin (1809–1882) Lajien synty (1859) aloitti keskustelun ihmisen asemasta luonnossa. Darwinin teorioiden myötä luonnontieteen näkemystä ihmisen alkuperästä ei ole voitu sivuuttaa. ”Empatia muita eläimiä kohtaan on viimeisimpiä moraalisia saavutuksiamme”, kirjoitti Darwin teoksessaan Ihmisen polveutuminen (The Descent of a Man), 1871. Taiteilijan työssä empiirinen tutkimus on väline ilmaisulle, ajatuksille ja sanomalle.

Valokuvataiteilija Sanna Kannisto (s. 1974) on kuvannut eläin- ja kasviaiheita parinkymmenen vuoden ajan ja luonto on hänelle tärkeä inspiraation lähde. Kanniston videoteoksissa ovat samaan aikaan läsnä kokemus luonnosta, taiteilijan luoma asetelma, sekä havainto esteettisestä kauneudesta. Kanniston taiteellisessa prosessissa yhteistyö tutkijoiden kanssa on tärkeää. Lintujen tarkasteluun liittyy luonnontutkimuksellinen näkökulma, sekä ajatus rajoittavasta katseesta ja rajoitetusta vapaudesta. Lintu on siirretty osaksi kuvaa, irrotettu omasta ympäristöstään – miten kauniisti värit ja liikkeet korostuvatkaan valkoista kuvaustaustaa vasten. Voiko luonnon estetisoida? Katsoja saattaa hämmentyä kauneuden vaikuttavuudesta ja voimasta. Tunteiden heräämisen kautta yhteys luontoon ehkä vahvistuu. Parhaimmillaan tunnesiteen kautta syntyy ymmärrys ja kunnioitus.

Tutkimusretkiä

Grönlantiin purjehdittiin ensimmäisen kerran vahingossa – portugalilaisen Gaspar Corte Realin (n. 1450−1501) johdolla vuonna 1500. Purjehduksen tarkoituksena oli löytää nopea reitti Aasiaan, Pohjois-Atlantin yli. Autiota ja jäistä Grönlantia luultiinkin tuolloin osaksi Aasiaa. Englantilaisen napa-alueiden tutkijan John Davisin (n. 1550−1605) johdolla Grönlannin länsirannikolle matkustettiin 1587. Ensimmäinen matka Huippuvuorille toteutettiin hollantilaisen Willem Barentsin (n. 1550−1597) johdolla 1596. Hän antoi löytämälleen saariryhmälle nimeksi Huippuvuoret.

Saksalainen lääkäri ja luonnontutkija Friderich Martens (1635−1699) oli mukana Huippuvuorille suuntautuneella tutkimusretkellä vuonna 1671. Martens julkaisi havaintonsa teoksessa Spitzbergische oder Grönländische Reise-Beschreibung, gethan im Jahre 1671 (1675). Hän kertoo kuvituksen avulla merestä, säästä, kasveista ja eläimistä. Teoksesta julkaistiin runsaasti käännöksiä, ja se oli pitkään tärkeä tietolähde. Näyttelyssä on esillä Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluva teoksen hollanninkielinen alkuperäispainos vuodelta 1710. Painos on osa suomalaissyntyisen tutkimusmatkailijan A.E. Nordenskiöldin (1832−1901) kokoelmaa. Nordenskiöld kävi itsekin Huippuvuorilla, ja antoi yhdelle saarista nimen Martensøya – Martensin mukaan.

Sarvikuono Dürerin mukaan

Intiansarvikuono saapui monimutkaisten poliittisten lepyttelyjen seurauksena Intian Goasta Lissaboniin 1515. Renessanssitaiteilija Albrecht Dürer (1471−1528) sai käsiinsä kuvailun ja piirroksen jännittävästä eläimestä. Niiden pohjalta syntyi Dürerin tulkinta, jossa sarvikuonon nahka muistuttaa haarniskaa. Dürerin Sarvikuono-vedosta on käytetty laajasti esikuvana vuosisatoja. Esillä oleva David Kandelin (1520−1592) puupiirros on uskollinen mukaelma siitä. Kandelin puupiirros julkaistiin Sebastian Münsterin (1488−1552) maailmaa kuvaavassa ja selittävässä Cosmographia –teoksessa. Kandel oli erikoistunut kasvi- ja eläintieteellisiin aiheisiin.

Uhattu elämä -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 23.8.2020 saakka ja Punaisen kellarin teoskokonaisuus 2.6.–16.8.2020.

Näyttelyn kuraattori:

Amanuenssi Salla Heino, Sinebrychoffin taidemuseo

Teosten lainaajat:

AV-arkki, Gallen-Kallelan Museo, Helsingin taidemuseo HAM, Viivi Häkkinen, Kardrioru kunstimuuseum, Sanna Kannisto, Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Kansalliskirjasto, University of Tartu Art Museum, yksityiskokoelma

Lehdistökuvat:

http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/kategoria/uhattu-elama-livet-under-hot-life-under-threat

Pääsy: 15|13 €, alle 18-v. ilmaiseksi. Meillä käy museokortti.

Opastilaukset: ma-pe klo 10–14, p. 0294 500 500, myynti@kansallisgalleria.fi

Avoinna: ti-pe 11−18, la-su 10−17, ma suljettu (aukiolojat 2.8.2020 saakka)

Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40| 00120 Helsinki |p. 0294 500 460 | www.siff.fi

Facebook @Siffmuseo |Instagram @Sinebrychoffartmuseum |Twitter @Sinebrychoffart

Sinebrychoffin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa Kiasman ja Ateneumin taidemuseon kanssa.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja näyttelystä:

Amanuenssi Salla Heino
p. 050 470 8424
Salla.Heino@siff.fi

Tiedotus:

Markkinointisuunnittelija Eija Pekkanen
p.0294 500 462
Eija.Pekkanen@siff.fi

Kuvat

David Kandel (n. | c. 1520–1592) mukaan Albrecht Dürer (1471–1528)
Sarvikuono. 1515-1550, puupiirros  
Kuvitus teokseen Cosmographia (Sebastian Münster, 1488–1552). Tarton yliopiston taidemuseo
David Kandel (n. | c. 1520–1592) mukaan Albrecht Dürer (1471–1528) Sarvikuono. 1515-1550, puupiirros Kuvitus teokseen Cosmographia (Sebastian Münster, 1488–1552). Tarton yliopiston taidemuseo
Lataa
Friedrich Sigismund Stern (Kulgatsi 1812–1889 Riika): Kasveja eteläisen Venäjän aroilta.
Kuvituksia teokseen Reise in die Steppen des südlichen Russlands, 1838 (Friedrich Göbel)
litografia. Viron taidemuseo, Kadriorg
Friedrich Sigismund Stern (Kulgatsi 1812–1889 Riika): Kasveja eteläisen Venäjän aroilta. Kuvituksia teokseen Reise in die Steppen des südlichen Russlands, 1838 (Friedrich Göbel) litografia. Viron taidemuseo, Kadriorg
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sinebrychoffin Taidemuseo
Sinebrychoffin Taidemuseo
Bulevardi 40
00120 Helsinki

0294 500 460http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

AUKIOLOAJAT: www.siff.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo

Laaja Tiepolo-näyttely Sinebrychoffin taidemuseoon syksyllä25.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Sinebrychoffin taidemuseossa nähdään venetsialaisen mestarin Giovanni Battista Tiepolon teoksia syksyllä 2020. Näyttelyssä Tiepolo – Venetsia Pohjolassa esitellään Tiepolojen taidetta näin laajasti Suomessa ensimmäistä kertaa. Näyttelyn pääyhteistyökumppani on Oy Sinebrychoff Ab, jonka taloudellinen tuki on mahdollistanut tämän kansainvälisen suurnäyttelyn toteuttamisen. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 17.9.2020 – 10.1.2021.

Uhattu elämä − Sinebrychoffin taidemuseo 13.2.−23.8.202011.2.2020 14:00:00 EETTiedote

Eläimet ovat yksi vanhimmista kuva-aiheista – niitä tunnetaan jo esihistorialliselta ajalta. Uhattu elämä -näyttelyssä on esillä taiteilijoiden näkemyksiä eläimistä ja luonnosta 1500-luvulta nykypäivään. Teoksista välittyy eri aikakausien suhde luontoon ja eläimiin. Ymmärrys ihmisestä osana luontoa on vähentynyt kulttuurien teknistymisen myötä. Todellisuudessa ihmiset ovat osa kokonaisuutta.

Albert Edelfelt ja Romanovit, Sinebrychoffin taidemuseo 6.2.–10.5.20205.2.2020 14:00:00 EETTiedote

Näyttely esittelee Albert Edelfeltin vähemmän tunnettuja, Venäjän keisariperheeseen liittyviä teoksia. Pääosassa on Aleksanteri III:n veljenpoikia esittävä muotokuva Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš lapsina (1881) Rybinskin taidemuseon kokoelmista. Kauan kadonneeksi luultu maalaus nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Lisäksi esillä on Koivujen alla -teos, jonka olinpaikka on ollut viimeiset 80 vuotta tuntematon. Yksityiskokoelmaan kuuluvassa teoksessa tyttöjen malleina olivat Edelfeltin nuoremmat sisaret Annie ja Berta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa ja sen kuratoinut instituutin johtaja Sani Kontula-Webb. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseon Punaisessa kellarissa 6.2.–10.5.2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme