Uusi teoskonaisuus Uhattu elämä -näyttelyssä. Sinebrychoffin taidemuseo avautuu yleisölle tiistaina 2.6.2020.
Helmikuussa avattua, erityisen ajankohtaista Uhattu elämä -näyttelyä on täydennetty uudella teoskokonaisuudella, joka on esillä museon Punaisessa kellarissa. Teosten kautta tutkitaan taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteitä eri aikakausina ja eri lähtökohdista. Empiirinen tutkimus on väline taiteilijan ilmaisulle, ajatuksille ja sanomalle. Ihmisten uteliaisuutta ja seikkailunhalua näyttelyssä valottaa kirjaharvinaisuus, Kansalliskirjaston A.E. Nordenskiöldin (1832−1901) kokoelmaan kuuluva matkakertomus. Kirja on painettu Amsterdamissa 1710, ja se kertoo Huippuvuorille ja Grönlantiin vuonna 1671 tehdystä tutkimusmatkasta. Lisäksi esillä on eläin- ja kasvitutkielmia 1500-luvulta lähtien. Nykypäivän näkökulman näyttelyyn tuovat valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s. 1974) videoteokset, jotka konkretisoivat lintujen ja taiteilijan kohtaamista, tarjoten silti todellisuudesta irrallisen, hurmaavan luontokokemuksen.

Taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteessä
Luonnontieteiden tutkimus ravistelee oman aikansa uskomuksia ja vallalla olevia käsityksiä maailmankaikkeudesta ja luonnonjärjestyksestä. Nykyisen tiedekäsityksen perusta syntyi Euroopassa 1400-luvun lopulla alkaneen luonnontieteiden edistyksen myötä. Lääkärin ja tähtitieteilijän Kopernikuksen (1473−1543) aurinkokeskeinen teoria mullisti maailmankuvan – ihmistä ei voitu enää pitää maailmankaikkeuden peilinä. Luonnontieteiden kehityksen voi nähdä myös länsimaisen ajattelun vapautumisena.
Kirjapainotaidon kehittyminen sekä tuntemattomille mantereille suuntautuneet löytöretket laajensivat maailmankuvaa. Empiirisen tutkimuksen merkitys korostui, kun eläin- ja kasvitiede saivat uutta tutkittavaa. Taiteilijat kiinnostuivat eksoottisista kasveista ja eläimistä, ja kaikkein seikkailunhaluisimmat halusivat nähdä ne luonnollisessa ympäristössään. Eräs varhaisimmista seikkailijoista oli kuvittaja ja luonnontutkija Maria Sibylla Merian (1647−1717), joka oli kasvien ohella kiinnostunut hyönteisistä.
Charles Darwinin (1809–1882) Lajien synty (1859) aloitti keskustelun ihmisen asemasta luonnossa. Darwinin teorioiden myötä luonnontieteen näkemystä ihmisen alkuperästä ei ole voitu sivuuttaa. ”Empatia muita eläimiä kohtaan on viimeisimpiä moraalisia saavutuksiamme”, kirjoitti Darwin teoksessaan Ihmisen polveutuminen (The Descent of a Man), 1871. Taiteilijan työssä empiirinen tutkimus on väline ilmaisulle, ajatuksille ja sanomalle.
Valokuvataiteilija Sanna Kannisto (s. 1974) on kuvannut eläin- ja kasviaiheita parinkymmenen vuoden ajan ja luonto on hänelle tärkeä inspiraation lähde. Kanniston videoteoksissa ovat samaan aikaan läsnä kokemus luonnosta, taiteilijan luoma asetelma, sekä havainto esteettisestä kauneudesta. Kanniston taiteellisessa prosessissa yhteistyö tutkijoiden kanssa on tärkeää. Lintujen tarkasteluun liittyy luonnontutkimuksellinen näkökulma, sekä ajatus rajoittavasta katseesta ja rajoitetusta vapaudesta. Lintu on siirretty osaksi kuvaa, irrotettu omasta ympäristöstään – miten kauniisti värit ja liikkeet korostuvatkaan valkoista kuvaustaustaa vasten. Voiko luonnon estetisoida? Katsoja saattaa hämmentyä kauneuden vaikuttavuudesta ja voimasta. Tunteiden heräämisen kautta yhteys luontoon ehkä vahvistuu. Parhaimmillaan tunnesiteen kautta syntyy ymmärrys ja kunnioitus.
Tutkimusretkiä
Grönlantiin purjehdittiin ensimmäisen kerran vahingossa – portugalilaisen Gaspar Corte Realin (n. 1450−1501) johdolla vuonna 1500. Purjehduksen tarkoituksena oli löytää nopea reitti Aasiaan, Pohjois-Atlantin yli. Autiota ja jäistä Grönlantia luultiinkin tuolloin osaksi Aasiaa. Englantilaisen napa-alueiden tutkijan John Davisin (n. 1550−1605) johdolla Grönlannin länsirannikolle matkustettiin 1587. Ensimmäinen matka Huippuvuorille toteutettiin hollantilaisen Willem Barentsin (n. 1550−1597) johdolla 1596. Hän antoi löytämälleen saariryhmälle nimeksi Huippuvuoret.
Saksalainen lääkäri ja luonnontutkija Friderich Martens (1635−1699) oli mukana Huippuvuorille suuntautuneella tutkimusretkellä vuonna 1671. Martens julkaisi havaintonsa teoksessa Spitzbergische oder Grönländische Reise-Beschreibung, gethan im Jahre 1671 (1675). Hän kertoo kuvituksen avulla merestä, säästä, kasveista ja eläimistä. Teoksesta julkaistiin runsaasti käännöksiä, ja se oli pitkään tärkeä tietolähde. Näyttelyssä on esillä Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluva teoksen hollanninkielinen alkuperäispainos vuodelta 1710. Painos on osa suomalaissyntyisen tutkimusmatkailijan A.E. Nordenskiöldin (1832−1901) kokoelmaa. Nordenskiöld kävi itsekin Huippuvuorilla, ja antoi yhdelle saarista nimen Martensøya – Martensin mukaan.
Sarvikuono Dürerin mukaan
Intiansarvikuono saapui monimutkaisten poliittisten lepyttelyjen seurauksena Intian Goasta Lissaboniin 1515. Renessanssitaiteilija Albrecht Dürer (1471−1528) sai käsiinsä kuvailun ja piirroksen jännittävästä eläimestä. Niiden pohjalta syntyi Dürerin tulkinta, jossa sarvikuonon nahka muistuttaa haarniskaa. Dürerin Sarvikuono-vedosta on käytetty laajasti esikuvana vuosisatoja. Esillä oleva David Kandelin (1520−1592) puupiirros on uskollinen mukaelma siitä. Kandelin puupiirros julkaistiin Sebastian Münsterin (1488−1552) maailmaa kuvaavassa ja selittävässä Cosmographia –teoksessa. Kandel oli erikoistunut kasvi- ja eläintieteellisiin aiheisiin.
Uhattu elämä -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 23.8.2020 saakka ja Punaisen kellarin teoskokonaisuus 2.6.–16.8.2020.
Näyttelyn kuraattori:
Amanuenssi Salla Heino, Sinebrychoffin taidemuseo
Teosten lainaajat:
AV-arkki, Gallen-Kallelan Museo, Helsingin taidemuseo HAM, Viivi Häkkinen, Kardrioru kunstimuuseum, Sanna Kannisto, Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Kansalliskirjasto, University of Tartu Art Museum, yksityiskokoelma
Lehdistökuvat:
http://press.sinebrychoffintaidemuseo.fi/kategoria/uhattu-elama-livet-under-hot-life-under-threat
Pääsy: 15|13 €, alle 18-v. ilmaiseksi. Meillä käy museokortti.
Opastilaukset: ma-pe klo 10–14, p. 0294 500 500, myynti@kansallisgalleria.fi
Avoinna: ti-pe 11−18, la-su 10−17, ma suljettu (aukiolojat 2.8.2020 saakka)
Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40| 00120 Helsinki |p. 0294 500 460 | www.siff.fi
Facebook @Siffmuseo |Instagram @Sinebrychoffartmuseum |Twitter @Sinebrychoffart
Sinebrychoffin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa Kiasman ja Ateneumin taidemuseon kanssa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja näyttelystä:
Amanuenssi Salla Heino
p. 050 470 8424
Salla.Heino@siff.fi
Tiedotus:
Markkinointisuunnittelija Eija Pekkanen
p.0294 500 462
Eija.Pekkanen@siff.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
AUKIOLOAJAT: www.siff.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sinebrychoffin Taidemuseo
Kutsu: Tervetuloa Linné ja pieni pala paratiisia -näyttelyn ennakkoesittelyyn keskiviikkona 16.2.2022 klo 14-15. Sinebrychoffin taidemuseoon, Bulevardi 40.1.2.2022 10:41:40 EET | Kutsu
Näyttelyn esittelee kuraattori, amanuenssi Claudia de Brün. Ilmoittautumiset tilaisuuteen: Eija.Pekkanen@siff.fi
Kutsu: Tervetuloa näyttelyn Jarmo Mäkilä: Matrix Hardcore ennakkoesittelyyn tiistaina 7.12.2021 klo 14−15. Sinebrychoffin taidemuseoon, Bulevardi 4017.11.2021 11:40:20 EET | Kutsu
Näyttelyn esittelee kuvataiteilija Jarmo Mäkilä. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseon Punaisessa kellarissa 9.12.2021 – 24.4.2022. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 3.12.2021: Eija.Pekkanen@siff.fi
KUTSU: Kotimuseo 100 vuotta – Sinebrychoffin taidemuseossa juhlitaan5.11.2021 13:20:30 EET | Kutsu
Tervetuloa lehdistö- ja kirjanjulkistamistilaisuuteen perjantaina 26.11.2021 klo 11 Sinebrychoffin taidemuseoon, Bulevardi 40. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 24.11.2021 Eija.Pekkanen@siff.fi
Aarteet maailmalta – Mesenaattien matkassa2.3.2021 12:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 100 vuotta Paul ja Fanny Sinebrychoffin huomattavasta taidelahjoituksesta Suomen valtiolle. Sinebrychoffin taidemuseo kunnioittaa merkkivuotta näyttelyllä Aarteet maailmalta – Mesenaattien matkassa. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 9.1.2022 saakka. Näyttely avataan yleisölle, kun koronarajoitukset sallivat museoiden avaamisen.
Kutsu median edustajille: Tervetuloa erikoisnäyttelymme Aarteet maailmalta – Mesenaattien matkassa ennakkoesittelyyn tiistaina 2.3.2021 klo 10−11 Sinebrychoffin taidemuseoon, Bulevardi 4017.2.2021 08:00:00 EET | Kutsu
Näyttelyn esittelee kuraattori, amanuenssi Salla Heino. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään 26.2.2021: Eija.Pekkanen@siff.fi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme