Uusi tiedettä kansantajuistava livetiedekonsepti luotaa syvältä tietämättömyyden yhteiskuntaa

Nykyisessä mediailmastossa ihmistieteellinen tutkimus joutuu monesti puolustuskannalle. Livetiede pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon lähemmäs kansalaisia, jotka voisivat hyötyä tutkimustuloksista. Elävän yleisön eteen nousevat tutkijat ja näyttelijät. Tutkimustulosten lisäksi esillä on ihmistieteellinen ajattelutyö, tutkijoiden tutkimusprosessissa kohtaamat tilanteet ja tieteentekemisen reunaehdot. Livetiede ottaa vaikutteita dokumenttiteatterista ja livejournalismista, mutta se on kasvanut omaksi lajityypikseen.

Esityksessä tietämättömyyttä katsotaan sekä haitallisena että hyödyllisenä ilmiönä. Illan vieras palkittu journalisti, tietokirjailija ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Johanna Vehkoo kertoo lainsäädännön sokeasta pisteestä ja tietämättömyydestä, jonka edessä kansalainen jää yksin. Tutkija Paula Alanen puhuu koulujärjestelmän sisällä elävästä tiedollisesta väheksynnästä, joka syrjäyttää ns. armovitosten saajat pois tietämiseen kykenevien kansalaisten joukosta.

Tietämättömyyden merkitys kasvaa erityisesti kriisitilanteessa, kun epävarmuus lisääntyy. Tutkija Anne Koski pohtii Nokian matkapuhelimien romahduksen kytkentöjä yhtiön kyvyttömyyteen päästää irti kaikkitietävän asemaan liittyvästä ylimielisyydestä. Epävarmuudessa olisi tarvittu luovia ratkaisuja, mutta yhtiön työkulttuurissa kyky tunnistaa oma tietämättömyys ja taito pidättäytyä tietämästä heti varmasti jäivät puuttumaan. Sama korostuu yliopistonlehtori Jaana Parviaisen esityksessä Suomen hallituksen kamppailusta koronapandemian kanssa. Koronavirus muutti maailman hetkeksi globaaliksi tietämättömyyden hallinnan koelaboratorioksi, jossa asiantuntijat ja päättäjät joutuivat toimimaan ilman riittävää tietoa viruksesta. Poliitikoilla oli sekä hyviä että huonoja selviytymisstrategioita tietämättömyyden kanssa.

Tietämättömyyttä tarkastellaan Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen Suomessa 2020-luvulla -tutkimushankkeen tulosten pohjalta. Livetiedekonseptia ovat kehittäneet yhteistyössä kirjailija ja teatteriohjaaja Hanna Ryti, kulttuurituottaja ja tutkija Anne Koski ja tutkimushankkeen johtaja Jaana Parviainen.

Ensi-ilta Tampereen yliopiston teatterimontussa Tampereella 14.12. klo 19 ja toinen esitys Helsingissä Oodin Maijansalissa 12.1. klo 19 osana Tieteiden yötä. Esityksiin on vapaa pääsy ja ilmoittautuminen rajoitetun paikkamäärän vuoksi.

Esityksen kesto noin 100 minuuttia.

Illan vieras Johanna Vehkoo
Tutkijat Paula Alanen (KT), Anne Koski (YT) & Jaana Parviainen (FT)
Ohjaus ja dramaturgia Hanna Ryti
Käsikirjoitus tutkijat ja Hanna Ryti
Näyttelijät Jouko Enkelnotko & Laura Hänninen
Valo-, ääni- ja videosuunnittelu Eero Erkamo
Tuotanto Anne Koski

Haastattelupyynnöt ja median ilmoittautumiset esityksiin:
Anne Koski, tutkija ja tuottaja, anne.koski@tuni.fi, +358405152248

Mediakuvat kuvaaja Heikki Gröhnin Flickristä (kuvia tulee vielä lisää 12.12. aikana):

Lisätietoa ja yleisön ilmoittautuminen: https://www.selittavatekija.fi/

Tapahtumajärjestäjä Kriittinen korkeakoulu & NEGATE-tutkimushanke. Selittävä tekijä- hankkeen rahoittaja on Tieteen tiedotus ry.