Helsingin yliopisto

Uusi tulkinta Punaisen kuningattaren hypoteesille: kyse on kukoistuskausista

Jaa

Mitä yhteistä on konkurssilla ja eläinlajin sukupuuttoon kuolemisella? Yritysten tulostietojen analyysi avasi tutkijoiden silmät.

Punainen kuningatar liikkuu sattumanvaraisesti. Piirros: Ika Österblad
Punainen kuningatar liikkuu sattumanvaraisesti. Piirros: Ika Österblad

Nature-lehdessä on äskettäin julkaistu artikkeli, jossa tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Indrė Žliobaitė sekä evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius Helsingin yliopistosta sekä Nils Christian Stenseth Oslon yliopistosta esittävät uuden tulkinnan Punaisen kuningattaren hypoteesista. Punaisen kuningattaren hypoteesi on klassinen evoluutioteorian hypoteesi, jonka Leight Van Valen esitteli vuonna 1973.

Liisa Ihmemaassa kohtasi Punaisen kuningattaren

Hakusana ’Red Queen’ antaa Google Scholar -palvelussa yli miljoona osumaa. Osumien määrä kuvaa, miten valtava vaikutus tällä ajatuksella on ollut tutkijoiden keskuudessa. Nimi viittaa Lewis Carrollin kirjaan Liisa Peilimaassa (Alice Through the Looking Glass), jossa Punainen kuningatar selittää, kuinka hänen valtakuntansa eroaa Liisan maasta. ”Täällä sinun pitää juosta niin nopeasti kuin pystyt, jotta pysyisit paikallasi. Jos haluat päästä johonkin muualle, sinun on juostava vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin muut.”

Lajien puoliintumisaika

Leigh Van Valen ajatteli, että lajit vanhenevat: mitä pidempään laji on ollut olemassa, sitä todennäköisempää on sen häviäminen ja kuoleminen sukupuuttoon. Hän yritti testata hypoteesia fossiilidatan avulla, mutta joutui toteamaan, että näin ei käynyt. Kun hän vertaili samassa elinympäristössä eläviä lajeja, hän havaitsi, että sekä nuorilla että vanhoilla eliölajeilla oli yhtä suuri todennäköisyys kuolla sukupuuttoon. Tätä voidaan verrata radioaktiivisen aineen puoliintumiseen. Elinalueilla tai tarkemmin sanottuna elinalueiden olosuhteisiin sopeutuneilla lajeilla on niille luonteenomainen puoliintumisaika samaan tapaan kuin radioaktiivisilla aineilla.

Noin vuosikymmen sitten Jukka Jernvall ja Mikael Fortelius havaitsivat maanisäkkäiden fossiiliaineistoja tutkiessaan lainalaisuuden, jonka monet muut tutkijat ovat myöhemmin todentaneet. Hat Pattern -nimellä tunnettu havainto tarkoittaa sitä, että uusi eliölaji tai suku esiintyy aluksi harvakseltaan ja pienellä alueella, mutta aikaa myöten yleistyy ja leviää laajemmille alueille. Ennen pitkää lajin kukoistuskausi loppuu ja alkaa lajin käänteinen kehitys, joka lopulta päättyy lajin sukupuuttoon. Useimmiten lajilla on vain yksi huippu, ja yli kolme kukoistuskautta on hyvin harvinainen. Hat Patternin mukaan laji on matkalla kohti sukupuuttoa ohitettuaan huipun, ei niinkään sen perusteella, minkä ikäinen laji on. Tämä on vastakkainen käsitys jatkuvan sukupuuttoon kuolemisen teorialle, jonka mukaan lajin ikä ei vaikuta sen sukupuuton todennäköisyyteen.

Tie huipulta alas – Hat Pattern

Nyt julkaistussa tutkimuksessa Žliobaitė, Fortelius ja Stenseth esittävät uuden tulkinnan Jatkuvan sukupuuttoon kuolemisen teoriasta (Law of Constant Extinction). Tutkijat tarkastelevat ensisijaisesti sitä vaihetta, kun laji leviää ja kasvaa ja saavuttaa huippukohdan. He eivät niinkään tutki sitä mikä johtaa lopulliseen lajin häviämiseen. Fossiilianalyysiin ja fossiiliaineistosta tehtyihin simulaatioihin pohjautuen he perustelevat, että Jatkuvan sukupuuttoon kuolemisen teoria on ennemminkin Jatkuvien huippujen teoria ja että se on johdettavissa myös Punaisen kuningattaren hypoteesista.

Tutkijat Stenseth ja Fortelius toteavat, että heidän olisi pitänyt nähdä tämä jo aikaisemmin. He havaitsivat ensimmäisinä Hattusäännön, ja Stenseth on vuodesta 1970 lähtien tutkinut Punaisen kuningattaren hypoteesia. Vaikka Fortelius ei ole julkaissut aiemmin mitään Punaisesta kuningattaresta, on hypoteesi kiehtonut ja askarruttanut häntä. Hän osallistui pyöreän pöydän keskusteluun aiheesta vuonna 2008, mukana keskustelussa olivat myös Stenseth ja itse Leigh Van Valen. Viime vuosina Stenseth ja Fortelius ovat pohtineet asiaa uudestaan yhdessä, koska Fortelius on työskennellyt Oslossa.

Näiden kahden tutkijan yhteistyö ei tuottanut tulosta – tarvittiin ulkopuolinen tuore näkökulma, jotta palapelin osat loksahtivat vihdoin paikalleen kohdalleen. Tietojenkäsittelytieteilijä Indrė Žliobaitė oli työskennellyt yritysmaailmassa ja analysoinut yritysten luottotietoja. Hän tiesi, että yrityksen kasvun pysähtyminen ennakoi yrityksen tappion kierrettä, joka ennen pitkää useimmiten johtaa konkurssiin.

Žliobaitė tutustui tarkemmin lähes unohdettuun Van Valenin myöhäisempään tutkimukseen, jossa Van Valen korostaa kasvun merkitystä lajin menestymiselle. Tämän pohjalta lajin häviäminen näyttää välttämättömältä seuraukselta sille, että laji ei enää laajene. Žliobaitėn keskusteluun tuoma uusi näkökulma auttoi tutkijat uuden teorian jäljille.

Zliobaite:

Minulla ei ollut aavistustakaan, että Punaisen Kuningattaren hypoteesi on niin merkittävä. Kuvittelin, että se on vain yksi olettamus. Ehkä siksi pystyin tarkastelemaan sitä ennakkoluulottomasti.

Fortelius:

Työni Kristine Bonnevie professorina kolmen vuoden ajan Oslossa on liittynyt pitkälti Punaiseen Kuningattareen. Olenkin kertonut ihmisille, että työskentelen hänen kuninkaallisen korkeutensa salaisessa palvelussa.

Stenseth:

Punaisen kuningattaren hypoteesi on kiehtonut minua alusta lähtien, koska se on evoluutioteorian hypoteesi, joka käsittelee isoja lainalaisuuksia ja etsii selitystä luonnonvalinnalle.

Alkuperäinen artikkeli:

Indrė Žliobaitė, Mikael Fortelius and Nils Christian Stenseth: Reconciling taxon senescence with the Red Queen’s Hypothesis. DOI 10.1038/nature24656 www.nature.com

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Indrė Žliobaitė, tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin yliopisto
Sähköposti: indre.zliobaite@helsinki.fi, Puhelin: +358 50 4488566 (in English only)

Evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius, geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto, Sähköposti: Mikael.Fortelius@helsinki.fi, Puhelin: +358 29 4150837

Indre Zliobaite ja Mikael Fortelius keskustelevat evoluutioteorian uuden tulkinnan synnystä

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Punainen kuningatar liikkuu sattumanvaraisesti. Piirros: Ika Österblad
Punainen kuningatar liikkuu sattumanvaraisesti. Piirros: Ika Österblad
Lataa
Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Indre Zliobaiten analyysit fossidatasta ovat uuden tulkinnan  taustalla.
Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Indre Zliobaiten analyysit fossidatasta ovat uuden tulkinnan taustalla.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme