Uusia jätevesipohjaisia lannoitteita kehitteillä Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Venäjällä jätevesipuhdistamojen lietteitä ei toistaiseksi hyödynnetä järjestelmällisesti, vaan ne päätyvät kaatopaikoille. Kaatopaikkojen täyttyminen on suuri haaste, johon hankkeessa etsitään ratkaisua tekemällä rajan ylittävää yhteistyötä Suomen ja Venäjän Karjalan välillä.

Hankkeessa tutkitaan uutta lietteen- ja jätevedenkäsittelytekniikkaa ja kehitetään kierrätyslannoitteen valmistamiseksi resepti. Lisäksi luodaan kaupallistamissuunnitelmat lietteen hyödyntämiselle ja käsittelytekniikalle, joka mahdollistaa ravinteiden sidonnan jätevesistä.

Hankkeessa tutkitaan myös ravinteiden sitomista kierrätyslannoitteiksi meijeriteollisuuden jätevesistä. Ensisijaisena tavoitteena on kehittää kaupallistamismalli jätevesipohjaisen kierrätyslannoitteen valmistamiseksi.

Suomessa on aiemmin tehty yksittäisiä kokeiluja jätevesilietteen kierrättämisestä lannoitteina, mutta suurempaa kaupallista tuotantoa ei toistaiseksi ole. Säädökset kieltävät jätevesilietelannoitteiden käytön ruoan tuotannossa, ja hankkeessa tähdätäänkin non-food -lannoitteisiin. Suuri osa suomalaisten vedenpuhdistamojen jätevesilietteistä käytetään tällä hetkellä aumakompostoinnin kautta maanparannukseen sekä mädätykseen ja siten biokaasun tuotantoon.

Kehitetty ratkaisu lisää kierto- ja biotaloutta sekä Suomessa että Venäjän Karjalassa ja luo uusia työpaikkoja kiertotalouteen. Hankkeessa arvioidaan kehitetyn kaupallisen ratkaisun kustannustehokkuutta, ekologisuutta ja sosiaalisia vaikutuksia. Taustalla on myös tulossa oleva EU:n lannoitedirektiivin uudistus, jossa kierrätyslannoitteiden merkitys korostuu.

Karelia CBC-rahoitteinen hanke on kolmivuotinen (2018-2021) ja sen kokonaisbudjetti on noin 770 000 euroa. Hankkeessa ovat mukana Oulun yliopiston lisäksi Itä-Suomen ja Petroskoin yliopistot, Petroskoin, Sortavalan ja Outokummun jätevedenpuhdistamot sekä Valion Joensuun meijeri.

Karelia CBC on rajan ylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään ohjelma-alueen vetovoimaisuutta. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjän federaatio. Varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomesta Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala sekä Venäjältä Karjalan tasavalta.