Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Uusia julkisia taideteoksia valmistui eri puolilla Helsinkiä

Jaa

Kuusi uutta prosenttiperiaatteella toteutettua taideteosta on valmistunut ympäri kaupunkia eri-ikäisten helsinkiläisten käyttämiin tiloihin. Kolme uutta päiväkotia ovat saaneet teokset Leena Kangaskoskelta, Ninni Luhtasaarelta ja Maija Luutoselta. Petri Ala-Maunuksen ja Jaakko Leeven teokset valmistuivat koulurakennuksiin. Jenni Ropen teokset ripustettiin peruskorjattuun Myllypuron seniorikeskukseen.

Maija Luutonen: Puuska, 2020 / Päiväkoti Lauttasaari / Kuva: HAM/Kirsi Halkola
Maija Luutonen: Puuska, 2020 / Päiväkoti Lauttasaari / Kuva: HAM/Kirsi Halkola

Leena Kangaskosken (s. 1982) kolmen teoksen kokonaisuus sijaitsee vasta valmistuneessa päiväkoti Hopealaaksossa Kruunuvuorenrannassa. Päiväkotirakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto AFKS.

Teoskokonaisuudessaan Kangaskoski on lähtenyt liikkeelle Hopealaakson historiasta: Alueella on toiminut hopeakaivos 1700-luvun lopussa ja sieltä on löydetty hopean lisäksi lukuisia muita mineraaleja, kuten kuparikiisua, sinkkikiisua, kalkkisälpää, lyijyhohdetta ja sinkkivälkettä.

Teos Kuparikumpujenkätkö sijaitsee rakennuksen kahden kerroksen välisessä valokuilussa. Lasitetusta keramiikasta toteutettu teos koostuu alaspäin aukeavista muodoista, kuin lohkareista, jotka päältäpäin vaikuttavat ikiaikaisen levollisilta. Lohkareiden sisältä avautuu hidas, vuosimiljoonien kestävä mineralisoitumisen ja muutosten prosessi. Teos Tähdenlentovanukas sijaitsee salin ikkunassa. Lasiin on jähmettynyt sulamisen ja sekoittumisen jälkeinen hetki, kuten kiveen on jähmettynyt sulan laavan muistuma. Teos Hiekkahippuhohde koostuu useista muottiin suupuhalletuista lasisista muodoista. Seinästä esiin pullahtava mineraalisesiintymä muistuttaa aikojen saatossa kiteytyvistä geologisista ihmeistä. Lasi on pääasiassa hienon hienoa hiekkaa, joka kovassa kuumuudessa sulaa muuttuen valossa hohtavaksi.

Kangaskosken teoskokonaisuus tuo päiväkotiin niin muistuman viime vuosisatojen paikallishistoriasta, kuin myös rinnastuksen arkisen aikakäsityksen ja geologisen ajan välille.

Ninni Luhtasaaren (s. 1987) teossarja Versot levittäytyy päiväkoti Kukkaniityn uusiin tiloihin Vartiokylässä. Päiväkoti Kukkaniityn uudisrakennuksen on suunnitellut Linja Arkkitehdit Oy.

Keraamisina reliefeinä seinille toteutetut teokset ovat nimiltään Nenäkkäin, Auringonhalaaja, Tupsukaverit, Kukan päällä, Kukkamakoilija, Kukkamoikkaaja, Lampikaveri ja Maantutkija. Teoksissa lempeät hahmot tutkivat ympäristöään ja ovat taitavia uteliaisuudessaan ja välittämisessään. Toisinaan hahmot ovat sulautuneet osaksi kasvillisuutta ja muita orgaanisia muotoja. Taiteilijan mukaan teoksen lempeistä kasvoista voi saada tukea ja turvaa arkiseen hämmennykseen.

Maija Luutosen (s. 1978) moniosainen teos Puuska levittäytyy Lauttasaaren päiväkodin sisätiloihin, kolmeen porraskäytävään ja piha-alueelle. Lauttasaaren päiväkotirakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Luutonen Oy.

Juhla- ja makuusaliin villasta tuftaamalla toteutettu tekstiiliteos on ikään kuin sirpaloitunut kartta, josta irronneet osat ovat lehahtaneet tuulenpuuskan sysäämänä lentoon ja laskeutuneet porraskäytäviin ja pihalle. Seinätekstiilissä on aaltoileva kuvio, joka kätkee sisäänsä muotoja ja osia, jotka erottuvat pikkuhiljaa teosta katsoessa. Porraskäytäviin sijoittuvat teoksen osat saavat muotonsa seinätekstiilissä esiintyvästä aallosta, mutta fragmentaarisiksi hajonneina. Valoteokset on toteutettu Ledcontour-tekniikalla. Piha-alueelle levittäytyvien teososien kuviot on kaiverrettu käsin lukuisiin rakennuspaikalta löytyneisiin kiviin.

Taiteilijan mukaan teoksen teemana on hajoaminen ja rakentaminen, kuvien ja tekstin hahmottaminen, sekä etsiminen ja löytäminen. Taiteilija on lainannut muotoja teokseen mm. kalligrafiasta, aalloista, numeraaleista, lennähtävistä paperin paloista, lehdistä, lonkeroista ja rakennuksen arkkitehtuurista. Eri olomuotoihin materialisoituneet muodot ikään kuin tapailevat merkkejä ja symboleja.

Petri Ala-Maunuksen (s. 1970) teos Back to the Future on ripustettu peruskorjatun Aleksis Kiven koulun aulaan Kalliossa. Yli viisimetriseen öljyvärimaalaukseensa Ala-Maunus on yhdistänyt kuvia kollaasinomaisesti renessanssiajan metsämaisemamaalauksista. Taiteilija itse kuvailee teoksen ottavan osaa ”villin ja koskemattoman luonnon” representaatioiden traditioon. Koulun sijainti Kalliossa vaikutti myös teosidean syntyyn. Varsinaisen metsäkokemuksen saavuttamiseksi on matkustettava etäämmälle kantakaupungista. Taiteilija halusi teoksellaan tuoda vastapainoa rakennetussa ympäristössä olemiseen, kuin muistutukseksi muusta.

Jaakko Leeve (s. 1982) on toteuttanut monimediaisen teoksen Hornan tuutti peruskorjattuun Konalan ala-asteen rakennukseen. Teos luo koulun oleskelu- ja kirjastotilaan kaksi ja puoli metriä syvän railon, jonka syvyyksissä virtaa hehkuvaa laavaa. Maanrepeämää pääsee tarkastelemaan lasilattian läpi. Taiteilija näkee veistoksesta ja laava-animaatiosta rakentuvan teoksen kannustavan yhtä lailla luonnontieteiden ja geologisten ilmiöiden kuin fantasian pariin.

Konalan ala-asteen peruskorjauksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Perko.

Jenni Ropelta (s. 1977) on valmistunut kaksi kineettistä mobile-veistosta Myllypuron seniorikeskukseen. Teokset Mobile A ja Mobile Ö ottavat ilmatilaa haltuun rakennuksen kahdessa eri tilassa ja niiden osaset liikkuvat hitaasti ilmavirtojen mukana. Mobile A sijaitsee sisäänkäynnin portaikossa. Epäsäännöllisen muotoiset ja erikokoiset osat muodostavat halkaisijaltaan noin kahden metrin kokoisen sommitelman, joka heittää hitaasti liikkuvat varjonsa rappukäytävän seinäpintoihin. Sinisen eri sävyjä, vaaleanharmaata ja keltakultaa yhdistelevä värimaailma on saanut innoitusta alkuperäisen 70-luvun sairaalarakennuksen väreistä. Mobile Ö sijaitsee Talvipuutarha-huoneessa. Mobile-veistoksessa hohtavat vihreän eri sävyt, vaaleanharmaa, kermanvaalea ja rautaoksidin punainen. Muodot heittävät varjoja oleskelutilan vahvan vihreälle seinäpinnalle ja näin teoksen rytmi ja kineettisyys laajentuvat koko tilaan.

Helsingin kaupunki noudattaa prosenttiperiaatetta, mikä tarkoittaa, että kaupungin uudis- tai korjausrakentamisen kustannuksista noin prosentti varataan uuden julkisen taiteen toteuttamiseen. Viime vuosien vilkas rakentaminen on mahdollistanut taiteen tilaamisen useisiin julkisiin rakennuksiin mm. Kalasatamassa, Jakomäessä, Maunulassa ja Jätkäsaaressa. HAM Helsingin taidemuseo toimii hankkeissa taideasiantuntijana, ja teokset liitetään osaksi HAMin taidekokoelmaa.

Lehdistökuvat:
www.hamhelsinki.fi/info/medialle (salasana: hammedia).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Julkisen taiteen amanuenssi Kristiina Ljokkoi
HAM Helsingin taidemuseo
puh. 040 507 6031
kristiina.ljokkoi@hel.fi

Kuvat

Maija Luutonen: Puuska, 2020 / Päiväkoti Lauttasaari / Kuva: HAM/Kirsi Halkola
Maija Luutonen: Puuska, 2020 / Päiväkoti Lauttasaari / Kuva: HAM/Kirsi Halkola
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

HAM Helsingin taidemuseo

HAM Helsingin taidemuseo pitää huolta helsinkiläisten omasta taidekokoelmasta, johon kuuluu yli 9000 teosta. HAM hoitaa ja kartuttaa taidekokoelmaa, johon kuuluvat myös kaupungin julkiset taideteokset. Tennispalatsiin keskittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissään HAM tuo esille modernia taidetta ja nykytaidetta. HAM Helsingin taidemuseo

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Den anrika Georgsgatans simhall renoveras för att bli ännu mer kundorienterad30.11.2021 10:54:09 EET | Tiedote

Den nyklassiska och stämningsfulla Georgsgatans simhall som byggdes på 1920-talet kommer att undergå en grundrenovering och servicereform under de närmaste åren. Reformen syftar till att utveckla simhallens tjänster så att de blir ännu mer kundorienterade och miljövänligare. Stadsbor och kunder erbjuds möjlighet att påverka framtida reformer redan under slutet av året och våren 2022.

Historiallinen Yrjönkadun uimahalli uudistuu entistä asiakaslähtöisemmäksi30.11.2021 09:20:55 EET | Tiedote

1920-luvulla rakennettu uusklassinen ja tunnelmallinen Yrjönkadun uimahalli tulee kokemaan peruskorjauksen ja palveluiden uudistuksen lähivuosina. Uudistuksella tullaan kehittämään uimahallin palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Kaupunkilaisille ja asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta vaikuttaa tuleviin uudistuksiin jo loppuvuoden ja kevätkauden 2022 aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme