Helsingin yliopisto

Uusia keinoja vatsakalvotulehduksen vaikeusasteen arviointiin

Jaa

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin useita riskitekijöitä, joiden avulla voidaan ennustaa sekundaariseen vatsakalvotulehdukseen sairastuneiden potilaiden tehohoidon tarvetta ja kuolemanriskiä.

Vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Matti Tolonen tutki väitöstyössään sekundaariseen vatsakalvontulehdukseen liittyvien elinhäiriöiden ja kuoleman riskitekijöitä ennen leikkaushoitoa ja leikkaushoidon aikana sekä verkkoavusteisen alipainesidoksen käyttökelpoisuutta niin sanotussa avomahahoidossa.

Sekundaarinen vatsakalvotulehdus johtuu mahasuolikanavan puhkeamasta vatsaonteloon, jolloin suolen sisältöä pääsee vastakalvolle ja aiheuttaa tulehduksen. Jos paikallinen tulehdus etenee verenkiertoon, seurauksena on hengenvaarallinen sepsis eli verenmyrkytys. Vaikeimmissa tapauksissa potilaan vatsa voidaan joutua jättämään leikkauksen jälkeen joksikin aikaa auki, jolloin vatsaontelo suljetaan väliaikaisella sulkulaitteella. Tähän hoitomenetelmään liittyy kuitenkin aina riskejä.

Väitöstutkimuksen ensimmäisen osassa Tolosen tutkimusaineistona oli 223 potilasta, joita oli hoidettu vuosina 2012 – 2013 HUSin Meilahden sairaalassa vatsakalvotulehduksen takia. Tolonen havaitsi, että vaikeaa sairautta ennustivat elinhäiriöt, krooninen munuaisten vajaatoiminta sekä sydän- ja verisuonisairaudet.

Yksikään potilas, jolla ei ollut mitään näistä riskitekijöistä, ei menehtynyt sairauteensa.

– Potilaiden tehohoidon tarvetta ja kuolemanriskiä voidaan riskitekijöiden avulla ennustaa tehokkaasti jo ennen leikkausta, Tolonen toteaa.

Tutkimuksen toisessa osatyössä mukana olleita 41 potilasta oli vuosien 2008 – 2016 aikana hoidettu yleistyneen vatsakalvotulehduksen takia avomaha-menetelmällä käyttäen verkkoavusteista alipainesidosta. Tutkimus osoitti, että vatsaontelon viivästetty sulkeminen onnistui 92 prosentilla eloonjääneistä ja että verkkoavusteinen alipainesidos toimi avomahahoidossa erinomaisesti.

– Muilla menetelmillä vatsakalvotulehduspotilailla on saavutettu selvästi heikompia tuloksia. Tutkimustulokset tukevat verkkoavusteisen alipainesidoksen käyttöä avomahan hoidossa myös tällä kriittisesti sairaalla potilasryhmällä.

Kolmannessa osatyössään Tolonen selvitti, kuinka hyvin sairauden vaikeusastetta pystytään arvioimaan vatsaontelonäkymän perusteella. Tutkimukseen osallistui 283 vatsakalvotulehduspotilasta, jotka leikattiin Meilahden sairaalassa vuosina 2016 – 2018. Kirurgi täytti jokaisesta potilaasta yksityiskohtaisen vatsaontelonäkymää koskevan kaavakkeen.

Riskitekijöiksi vakavalle sairaudelle osoittautuivat kirurgin vatsaontelonäkymässä havaitsemat ulostetta tai sappea sisältävä erite, vatsakalvon yleistynyt voimakas punoitus, yleistynyt vatsakalvotulehdus sekä muusta kuin umpilisäkkeestä lähtöisin oleva tulehdus. Näiden perusteella luotiin vatsaontelonäkymän pisteytys.

– Vatsaontelonäkymää koskevan pisteytyksen avulla kirurgi pystyy arvioimaan luotettavasti sairauden vaikeusastetta. Vatsaontelonäkymän tarkempi raportoiminen tutkimuksissa tekisi potilasaineistojen keskinäisestä vertailusta luotettavampaa, Tolonen arvioi.

Neljännessä osatyössä tutkittiin 131 vatsakalvotulehduspotilaan verinäytteistä tulehduksesta kertovia valkosoluvälittäjäaineita. Interleukiini-8 oli selvimmin yhteydessä vatsaontelonäkymään sekä sairauden vakavuuteen.

– Eri valkosoluvälittäjäaineiden pitoisuudet voisivat tuoda lisäarvoa sairauden vaikeusasteen määrittämiseen. Totesimme myös, että vatsaontelonäkymä assosioituu selvästi systeemiseen tulehdusvasteeseen, Tolonen tiivistää tutkimuksen tuloksia.

LL Matti Tolonen väittelee 4.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Secondary peritonitis - assessment of severity and management of open abdomen" (Sekundaarinen vatsakalvotulehdus - vaikeusasteen arviointi ja avomahahoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Ronald V. Maier, University of Washington, Seattle, USA, ja kustoksena on professori Pauli Puolakkainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304979

Väittelijän yhteystiedot:

Sähköposti: matti.tolonen@hus.fi

*************************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme