Uusia mahdollisuuksia kantasolututkimukselle: ihmisen monikykyisten kantasolujen tuottaminen tehostuu
Helsingin yliopiston yhteistyötutkimuksessa onnistuttiin muutamia vuosia sitten kehittämään geenieditointimenetelmä, niin sanottu CRISPR-aktivaattori (CRISPRa), jonka avulla aikuiset ihosolut voitiin palauttaa monikykyisiksi kantasoluiksi. CRISPRa-menetelmästä tekee poikkeuksellisen se, että tämä prosessi voidaan toteuttaa solujen omia geenejä aktivoimalla, muuttamatta solun genomia. Tuloksena saadaan kantasoluja, jotka muistuttavat hyvin läheisesti varhaisia alkion soluja.
Tällaista jo erilaistuneiden solujen taannuttamista kehityksessä taaksepäin takaisin monikykyisiksi kantasoluiksi eli iPS-soluiksi (induced pluripotent stem cells) kutsutaan solujen uudelleenohjelmoinniksi. iPS- soluista voi kehittyä kaikkia kehossamme esiintyviä solu- ja kudostyyppejä. Tämän vuoksi iPS-solut ovat nopeasti muuttaneet ja edistäneet biolääketieteellistä tutkimusta.
Uuden, Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämän, optimoidun CRISPRa-menetelmän avulla solujen uudelleenohjelmointia voidaan hallita huomattavasti aiempaa paremmin. Tuloksena on ihmisen solujen erittäin luotettava uudelleenohjelmointi korkealaatuisiksi monikykyisiksi kantasoluiksi.
– Optimoitu CRISPRa-menetelmä nopeuttaa solujen uudelleenohjelmointiprosessia ja parantaa huomattavasti uudelleenohjelmoinnin tarkkuutta ja luotettavuutta, kertoo yliopistotutkija Ras Trokovic.
Menetelmän aiemmassa versiossa uudelleenohjelmointi johti myös vaihtoehtoisten solutyyppien ja poikkeavien iPS-solujen syntymiseen. Uusi optimoitu menetelmä vähentää tätä solujen heterogeenisuutta.
– Tällä optimoidulla menetelmällä lähes kaikki uudelleenohjelmoidut solut edustivat korkealaatuisia iPS-soluja, Trokovic iloitsee.
Tutkimusinfrastruktuuri tukee jatkotutkimusta ja käytännön sovellusten löytämistä
Korkealaatuisten iPS-solujen luotettava tuottaminen mahdollistaa niiden entistä tehokkaamman hyödyntämisen biolääketieteellisissä sovelluksissa.
– Menetelmä mahdollistaa monikykyisten kantasolujen tuottamisen suuremmalla kapasiteetilla kuin aiemmat menetelmät, Trokovic täsmentää.
Tutkijat uskovat, että heidän kehittämälleen solujen uudelleenohjelmointimenetelmälle löytyy jatkossa monia käytännön sovelluksia. IPS-solut ovat korvaamaton työkalu esimerkiksi neurodegeneratiivisten sairauksien, diabeteksen ja erilaisten silmäsairauksien mallintamisessa ja hoitojen kehittämisessä.
– Suomessa laajalle levinneet genomitutkimukset ja biopankki-infrastruktuuri tarjoavat ainutlaatuiset mahdollisuudet iPS-solujen käytölle biolääketieteellisessä tutkimuksessa, kertoo professori Timo Otonkoski.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa on tehty yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL Biopankin kanssa. Artikkelin tulosten perusteella Helsingin yliopisto on jättänyt patenttihakemuksen parannetusta CRISPRa-uudelleenohjelmointimenetelmästä.
Lisätietoja
Ras Trokovic, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
ras.trokovic@helsinki.fi
p. 050 448 6340
Timo Otonkoski, professori, Helsingin yliopisto
timo.otonkoski@helsinki.fi
p. 050 448 6392
Alkuperäinen artikkeli: Joonas Sokka, Masahito Yoshihara, Jouni Kvist, Laura Laiho, Andrew Warren, Christian Stadelmann, Eeva-Mari Jouhilahti, Helena Kilpinen, Diego Balboa, Shintaro Katayama, Aija Kyttälä, Juha Kere, Timo Otonkoski, Jere Weltner and Ras Trokovic, CRISPR activation enables high fidelity reprogramming into human pluripotent stem cells. Stem cell reports. DOI: doi.org/10.1016/j.stemcr.2021.12.017
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme