Uusia mittareita kosteusvaurioista kärsiville
IndoorAid – Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen yritys – sekä Turun ja Helsingin yliopistot alkoivat tutkia 317 henkilön terveydentilaa päteviksi todennetuilla oirekyselyllä. Kliinisesti tutkittiin 175 henkilön veri-, seerumi- ja ulostenäytteitä. Tutkimus valmistui lähinnä IndoorAidin, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen voimin.
Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään uusia immunologisia menetelmiä homeille ja muille kosteusvauriomikrobeille altistuneille, jotta heitä voisi tutkia kliinisesti. Testatuista menetelmistä useimmat eivät sopineet tarkoitukseen.
Parhaiten altistumista mittasivat viljelyyn perustuvat näytteet rakenteista ja laskeutuneen pölyn E.coli lux-testi. Vasteenmittauksessa vanha mikrobispesifi IgE-määritys seerumista osoittautui luotettavimmaksi menetelmäksi.
Vain kunnon remontti tepsi oireisiin
Kosteusvauriomikrobien altistukseen liittyviä terveyshaittoja todettiin yhtenevästi miehillä ja naisilla. Näitä terveyshaittoja ilmeni kaikissa tutkituissa työympäristöissä, joita olivat hoitoala, akateeminen tutkimus, paloasemat ja koulut.
Useilla työpaikoilla tehtiin seurantakysely oireista, kun tutkitut olivat siirtyneet väistötiloihin tai korjattuihin tiloihin. Seurannoissa todettiin, että ilmanpuhdistimet vähensivät oireita vain hiukan. Sen sijaan vauriokohteiden perusteellinen korjaus vähensi oireita selvästi. Tiivistyskorjatuissa kohteissa oireet eivät juuri lievittyneet tai oireet jopa pahenivat.
Työstressi ja muut psykososiaaliset tekijät eivät selittäneet oireilua, sillä kosteusvaurio-oireita ilmeni myös niissä työpaikoissa, joissa työ oli innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koettiin hyviksi, vertaistuki oli erinomaista ja stressiä oli vain vähän.
Tutut viljelymenetelmät toimivat
Kun mikrobinäytteet otettiin vauriopaikoista, altistumisen mittaaminen vakiintuneilla viljelymenetelmillä osoittautui edelleen luotettavaksi.
Viljelyyn perustuvia testejä voi täydentää pölyn myrkyllisyyden mittaamisella. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan suositella näiden menetelmien rinnakkaista käyttöä.
Vasteenmittauksessa FGF21-testi osoittautui kiinnostavaksi vaihtoehdoksi sekä altistumisen että terveyshaittojen objektiiviseen mittaamiseen.
IgE (immunoglobuliini E)-vasta-aineet korreloivat sekä altistuneille että oireileville, mutta muita tulehduksellisia tai myrkyllisiä vasteita ne eivät osoita.
Tarve sekä kyselyille että testeille
Loppuraportissa sanotaan, että oirekyselyjä voidaan käyttää korjausten onnistumisen seurantaan. Täydentävinä tutkimuksina tarvitaan mikrobien viljelyä sekä mikrobien myrkyllisyyden mittaamista.
Allergioita sairastaville pitää tehdä immunologisia lisätutkimuksia, kun halutaan luotettava näyttö herkistymisestä.
Oirekyselyjen lisäksi tarvitaan lääketieteellisiä testejä ainakin siihen asti, että työntekijöiden kuvaamat oireet otetaan vakavasti. Jo ongelman alussa pitäisi vähentää työntekijöiden altistumista esimerkiksi siirtämällä heitä puhtaisiin tiloihin.
Lisätietoja: IndoorAid – Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristolääketieteen professori Tuula Putus, puh. 0400 671517, tuula.putus@utu.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki
+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi
Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka parantaa työoloja sekä työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa. Lisäksi Työsuojelurahasto ja Työturvallisuuskeskus julkaisevat ja kustantavat yhdessä Telma - työelämän kehittämisen erikoislehteä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto
Tunteiden johtaminen työpaikalla on järkevää28.11.2019 07:45:00 EET | Tiedote
Tunteita, tunnetaitoja ja tunteiden johtamista työelämässä ei voida enää sivuuttaa. Työpaikoilla on järjetöntä jättää huomiotta sitä suurta kehittämispotentiaalia, joka avautuu tunteiden tunnistamisesta ja hyvästä tunneilmastosta. Työsuojelurahasto on rahoittanut tunnehankkeita, joita esitellään Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 28. marraskuuta 2019.
Tunteet ja tunnetaidot työpaikalla – kutsu Tutkimus tutuksi -tapaamiseen 28.11.20195.11.2019 07:25:00 EET | Kutsu
Tervetuloa Työsuojelurahaston 28.11. järjestämään Tutkimus tutuksi –tapaamiseen, jonka aiheena on tunteet ja tunnetaidot työpaikalla. Tilaisuudessa esillä olevissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään esimerkiksi tunnetoimijuutta, tunnetiloja ja tunneilmastoa työpaikalla. Tule kuulemaan ja keskustelemaan työelämän tunnetaidoista Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamiseen torstaina 28.11.2019 klo 9-10.30 Musiikkitalon ravintolaan.
Työsuojelurahasto työelämän tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja jo 40 vuotta10.10.2019 13:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto viettää 40-vuotisjuhlavuottaan 2019. Juhlavuoden kunniaksi Työsuojelurahasto järjestää Helsingissä 10.10.2019 juhlaseminaarin, jossa tutkijat ja asiantuntijat kertoivat työelämän kehityssuunnista, Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden työelämästä.
Luonnosta hyvinvointia työhön – myös virtuaaliluonto elvyttää5.9.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Luonnossa voi elpyä työstä ja saada uutta virtaa. Työsuojelurahasto on rahoittanut kahta tutkimusta, joista toisessa on saatu lupaavia tuloksia virtuaaliluonnon ja toisessa luonnossa ulkoilemisen vaikutuksista työhyvinvointiin. Hankkeita esitellään rahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5. syyskuuta 2019.
Työsuojelurahasto palkitsee ajankohtaisia hankkeita – Pidempiä työuria, aivoergonomiaa ja yhteistä vuorovaikutusosaamista9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto palkitsee 40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tunnustusstipendillä kolme ajankohtaista hanketta. Palkitut hankkeet ovat kehittäneet suomalaista työelämää tuottamalla uutta ja merkittävää tietoa sekä hyviä käytäntöjä. Kannustaako eläkeuudistus pidempiin työuriin? Miten hoitotyön aivokuorma saadaan kuriin? Onko tiimin vuorovaikutuksen aina oltava rationaalista? Tunnustusstipendit jaetaan ja hankkeet esitellään Tutkimus tutuksi -juhlatapaamisessa 9. toukokuuta 2019.