Helsingin yliopisto

Uusia skitsofrenian riskiin merkittävästi vaikuttavia geenejä tunnistettu

Jaa

Kansainvälisen yhteistyötutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä skitsofreniasta hermosolujen kommunikaatiokatkoksena. Tutkimus osoittaa, miten saman geenin eri muutokset voivat vaikuttaa riskiin sairastua erilaisiin psykiatrisiin ja neurologisiin kehityshäiriöihin.

Kansainvälisen SCHEMA-konsortion tutkimuksessa on tunnistettu kymmenessä geenissä erittäin harvinaisia mutaatioita, jotka suurentavat voimakkaasti yksilön riskiä sairastua skitsofreniaan. Tutkimus perustui 121 000 henkilön geenisekvensseihin. Suomesta mukana oli lähes 1000 skitsofreniapotilasta ja yli 8000 kontrollihenkilöä.

Toisessa, täydentävässä tutkimuksessa, Psychiatric Genomics Consortium (PGC) analysoi 320 400 henkilön näytteet tunnistaakseen yleisempiä, skitsofreniariskiin heikommin vaikuttavia perimän alueita. Niiden määrä nousi nyt 287:ään.

Harvinaiset mutaatiot suurentavat riskiä huomattavasti

Keskimäärin joka sadas henkilö sairastuu skitsofreniaan. Tutkimuksessa nyt tunnistetut geenin toimintaa merkittävästi haittaavat mutaatiot suurentavat sairastumisen mahdollisuuden 10, 20 tai jopa 50 prosenttiin.

Tunnistetuista riskigeeneistä kaksi - GRIN2A ja GRIA3 – koodaavat glutamaattireseptoreita, joiden avulla hermosolut voivat vastaanottaa kemiallisia signaaleja naapurisoluilta.Tutkimuksen tulokset viittaavatkin siihen, että hermoliitosten eli synapsien toimintahäiriöt ovat mahdollinen syy skitsofreniaan.

Suurinta osaa nyt tunnistetuista riskigeeneistä ei kuitenkaan ole koskaan aiemmin yhdistetty aivosairauksiin tai hermosolujen toimintoihin, vaikka niiden mutaatiot tämän tutkimuksen valossa suurensivat skitsofreniariskiä merkittävästi.

– Emme vielä tiedä tarpeeksi ymmärtääksemme, miten nämä geenit ovat osallisina skitsofreniassa. Mutta kun se selviää, voimme saada täysin uudenlaista ymmärrystä skitsofrenian tautimekanismeista, sanoo SCHEMA-tutkimuksen toinen vastuututkija, Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) johtaja Mark Daly Helsingin yliopistosta ja Broad Instituutista.

– Vaatii paljon tutkimusta, että nähdään, mihin nämä palat sopivat tässä palapelissä.

Tulokset avaavat myös sitä, miten samat geenit voivat olla tärkeitä sekä psykiatristen että neurologisten kehityshäiriöiden synnyssä. Tietokantavertailujen avulla voitiin osoittaa, että vakavammin geenin toimintaa häiritsevien mutaatioiden huomattiin johtavan skitsofreniaan ja lievempien mutaatioiden neurologisiin kehityshäiriöihin.

Kahden tutkimuksen havainnot tukevat toisiaan

PGC-konsortion tutkimuksessa verrattiin yli 76 000 skitsofreniaa sairastavan ja 243 000 kontrollihenkilön perimän vaihtelua. Ryhmä tunnisti 287 skitsofreniariskiin vaikuttavaa perimän aluetta, joista 94 oli aiemmin tunnistamattomia.

Huomionarvoista on, että näiden kahden eri menetelmällä toteutetun geenitutkimuksen havainnot tukevat toisiaan. Tunnistetut riskigeenit ovat osin samoja ja löydökset painottuvat samankaltaisiin biologisiin mekanismeihin.

– Skitsofrenian biologinen monimutkaisuus on suuri haaste, mutta näiden kahden tutkimuksen tulosten avulla olemme ottaneet aimo harppauksen kohti tämän monimutkaisuuden ymmärtämistä, sanoo Aarno Palotie, yksi tutkimuksen kanssakirjoittajista Helsingin yliopistosta.

– Uusi tieto hermosolujen kommunikaatio-ongelmista skitsofrenian alttiusmekanismina voi ohjata lääketiedettä kohti nykyistä varhaisempaa diagnoosia ja sitä kautta varhaisempia hoitoja, ja motivoi jatkamaan tutkimusta.

SCHEMA- ja PGC-tutkimusten tulokset ovat tulosta vuosikymmenen työstä, johon on osallistunut tutkijoita Stanley Centeristä, MIT:sta ja Harvardin Broad Instituutista sekä lähes viidenkymmenestä muusta tutkimuslaitoksesta eri puolilta maailmaa, mukaan lukien Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tutkimusten tulokset on juuri julkaistu Nature-tiedelehdessä.

Alkuperäiset julkaisut:

Singh TJ, Neale BM, Daly MJ, and the Schizophrenia Exome Meta-Analysis (SCHEMA) Consortium. Rare coding variants in 10 genes confer substantial risk for schizophrenia Nature. Online April 8, 2022. DOI: 10.1038/s41586-022-04556-w.

The Schizophrenia Working Group of the Psychiatric Genomics Consortium, Ripke S, Walters JTR, and O’Donovan MC. Mapping genomic loci prioritises genes and implicates synaptic biology in schizophrenia Nature. Online April 8, 2022. DOI: 10.1038/s41586-022-04434-5.

Lisätietoja:

Professori Mark Daly, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto

s-posti: mark.daly@helsinki.fi (yhteydenotot englanniksi)

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kutsu lääketieteellisen tiedekunnan Kunniatohtorisymposiumiin24.5.2022 12:10:42 EEST | Kutsu

Tervetuloa lääketieteellisen tiedekunnan järjestämään Kunniatohtorisymposiumiin keskiviikkona 8.6.2022 Biomedicum 1:n Luentosali 1:een. Kaikille avoimen tilaisuuden kielenä on englanti. Symposium järjestetään osana tiedekunnan XV tohtoripromootiota, ja sen puhujina ovat tiedekunnan kutsumat 10 kunniatohtoria. Yksityiskohtaisen ohjelman sekä kansainvälisen puhujakaartin esittelyn löydät oheisesta ohjelmasta. Tutustu myös lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootion verkkosivuihin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme