Helsingin yliopisto

Uusia työkaluja digitaalisen terveystiedon hyödyntämiseen

Jaa

Helsingin ja Turun yliopistojen yhteisen DigPhen-hankkeen (Tools for digital phenotyping of disease entities) tavoitteena on digitaalista terveystietoa hyödyntäen tunnistaa sairauksien yksilöllisiä ominaisuuksia ja kehittää diagnostiikkaa.

DigPhen-hanke tuo yhteen Suomen johtavat sairaalabiopankit, yhdeksän terveysalan yritystä ja joukon akateemisia toimijoita kehittämään uusia työkaluja terveystiedon tehokkaalle tutkimuskäytölle. Hankkeen rahoitus tulee Business Finlandilta ja yritysyhteistyökumppaneilta.

Terveystiedon tehokas hyödyntäminen tutkimuksessa ja potilashoidossa edellyttää korkealaatuista, kattavaa terveydenhuoltojärjestelmää ja pitkään käytössä olleita sähköisiä potilastietojärjestelmiä. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska terveydenhoidon tietojärjestelmiin on tallennettu suuri määrä sairauksiin liittyvää seurantatietoa erilaisten mittaustulosten, lausuntojen ja merkintöjen muodossa.

– DigPhen-hanke on tärkeä, koska tiedon määrä sekä vaihtelevat merkintä- ja tallennustavat tekevät aineistojen käsittelystä perinteisin menetelmin haastavaa, ellei mahdotonta, toteaa Helsingin Biopankin tieteellinen johtaja, professori Olli Carpén Helsingin yliopistosta.

DigPhen-hankkeessa testataan uusimpien työkalujen, kuten koneoppimisen, soveltumista terveysdatan hyödyntämiseen. Laajoja tietokokonaisuuksia käsittelemällä pyritään hahmottamaan eri tautien ilmenemisessä esiintyviä lainalaisuuksia sekä käytettyjen hoitomuotojen ja hoitotulosten välisiä syy-seuraussuhteita. Painopistealueiksi on valittu Parkinsonin tauti ja sepelvaltimotauti sekä tietyt syöpätaudit, koska niillä on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys. Hankkeessa käsitellään vain tunnisteetonta potilastietoa.

– Keskeisimpänä tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla Suomen poikkeuksellisen laajapohjainen terveysdata saadaan paremmin palvelemaan suomalaista terveydenhuoltoa ja lääketieteellistä tutkimusta, ja tätä kautta suomalaista elinkeinoelämää, kertoo dosentti Heli Salminen-Mankonen Turun yliopistosta.

Tavoitteena on myös kehittää menetelmiä eri sairaanhoitopiirien tietovarantojen yhteen sovittamiseksi.

– Hankkeessa saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää uusien liiketoimintamallien suunnitellussa ja täten edistää uudentyyppisten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien luomista, arvioi Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Lisätietoja:
Professori Olli Carpén, Helsingin yliopisto, olli.carpen@helsinki.fi
Dosentti Heli Salminen-Mankonen, Turun yliopisto, hejsalm@utu.fi
Jaakko Parkkinen, Pfizer Oy, jaakko.parkkinen@pfizer.com

Yrityspartnerit:
Bayer Nordic SE, Biocomputing Platforms Ltd Oy, Granitics Oy, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Innofactor Oy, MediSapiens Oy, Merck, Sharp & Dohme Corp. (MSD), Pfizer Oy, Roche Oy, Sanofi Oy ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

********************************
Tiedotteen välitti

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme