Luonnonvarakeskus

Uusimmat metsävaratiedot saatavilla Luken tilastopalvelussa

Jaa

Tuoreimmat metsävaratiedot ovat nyt saatavilla Luken tilastopalvelussa. Koko maan tulokset perustuvat valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12) mittausvuosista 2014–2016 tehtyihin laskentoihin. Maakunnallisiin tietoihin on käytetty lisäksi VMI11:n mittausaineistoa mittausvuosilta 2012–2013.

– Uusimpien metsävaratietojen mukaan puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla on 2 464 miljoonaa kuutiometriä. Männyn osuus tästä on puolet. Kuusta on 30 prosenttia ja koivua ja muita lehtipuita 20 prosenttia. Edelliseen inventointiin (VMI11) verrattuna puuston tilavuus kasvoi viisi prosenttia, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puuston keskitilavuus metsämaalla on 113 kuutiometriä hehtaarilla. Etelä-Suomessa keskitilavuus on hehtaarilla 143 ja Pohjois-Suomessa 86 kuutiometriä. Maakunnista suurin hehtaarikohtainen puuston tilavuus on Kanta-Hämeessä, 171 kuutiometriä.

Puusto on järeytynyt ja kasvu kohonnut

Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 senttimetriä olevan puuston tilavuus metsämaalla on 1 341 miljoonaa kuutiometriä, mikä kattaa 56 prosenttia koko puuston tilavuudesta. VMI11:n tuloksiin verrattuna rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 senttimetriä olevan puuston määrä on noussut yhdeksän prosenttia ja alle 20 senttimetriä läpimitaltaan olevan puuston määrä on laskenut prosentilla.

Kasvu on suurinta Päijät-Hämeessä

Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on yhteensä 110 miljoonaa kuutiometriä. Edelliseen inventointiin verrattuna vuotuinen kasvu on noussut neljä prosenttia. Keskikasvu hehtaarilla on koko maassa 4,8 kuutiometriä. Suurinta vuosittainen keskikasvu on Päijät-Hämeessä, 8,2 kuutiometriä hehtaarilla. Lapissa vuotuinen hehtaarikohtainen keskikasvu on pienintä, 2,1 kuutiota. Kokonaiskasvu on kuitenkin Lapissa suurin. Siellä puuston kasvu on 13,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Lahopuuta on eniten Ahvenanmaalla ja Lapissa

Lahopuuta on metsämaalla keskimäärin 5,7 kuutiometriä hehtaarilla. Eniten lahopuuta on Ahvenanmaalla (10,8 m³/ha) ja Lapissa (9,8 m³/ha). Lahopuun määrä on edellisestä inventoinnista kasvanut Etelä-Suomessa 16 prosenttia ja vähentynyt Pohjois-Suomessa viisi prosenttia.

Soiden ojitustilanne on edelleen edennyt yhä enemmän turvekangasvaltaiseksi. Ojikkojen ja muuttumien määrä on vähentynyt edellisestä inventoinnista. Turvekankaita on metsätalousmaalla 3,2 miljoonaa hehtaaria, mikä kattaa 70 prosenttia ojitetuista soista.

Uusimmat metsävaratulokset ovat koko maan osalta laskettu VMI12:n vuosien 2014–2016 tiedoista. Maakunnittaiset tulokset ovat laskettu VMI11:n ja VMI12:n vuosien 2012–2016 tiedoista. Ahvenanmaalla ja Ylä-Lapissa on vain VMI11:n mittaukset.

Yhteyshenkilöt

Johtava tutkija Kari T. Korhonen, Luke, puh. 029 532 3030, etunimi.sukunimi@luke.fi
Erikoistutkija Antti Ihalainen, Luke, puh. 029 532 2163, etunimi.sukunimi@luke.fi
Tutkija Eeva Vaahtera, Luke, puh. 029 532 2019, etunimi.sukunimi@luke.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme