Uusiutuvan energian EU-kestävyyskriteerit uhkaavat rajoittaa puuaineksen ja turvemaiden energiakäyttöä

MTK:n mielestä kestävyyskriteerien tulee sallia bioenergian tuotanto myös kestävästi hoidetuista turvemetsistä ja -pelloilta peräisin olevilla raaka-aineilla. Puutavaralle ja muille raaka-aineille ei voida eikä tarvitse soveltaa puun läpimittaan perustuvaa kaskadiperiaatetta, sillä markkinat ohjaavat raaka-aineen käyttöä joustavasti parhaimpiin käyttökohteisiin.

EU-komissio on linjannut, ettei kaskadiperiaate sovellu EU:n lainsäädäntöön. Komission mielestä riittää, että se tekee periaatteesta yleisen, vapaaehtoisuuteen perustuvan ohjeistuksen. Tämän ohjeistuksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Näin ollen parlamentin ei missään nimessä tulisi ujuttaa periaatetta EU:n lainsäädäntöön. Komission kanssa samalla linjalla on myös Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta.

MTK kannattaa komission ja Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan esittämää kestävyyden riskiperusteista maakohtaista arviointitapaa REDII -direktiiviin. Parlamentin ympäristövaliokunnan mietintöluonnos sen sijaan rajaisi puuaineksen käyttöä eri käyttötarkoituksiin, mikä vesittäisi biotalousinvestointeja Suomessa ja lisäisi tarpeetonta byrokratiaa metsäalalle.

– Ympäristövaliokunnan nykyinen linja veisi pohjan EU:n pitkän aikavälin strategialta kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jossa kiinteillä biomassoilla on merkittävä rooli, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. Turvemaiden energiakäytön rajoittaminen lamaannuttaisi biotalouden kehitystä Suomessa. Pitkällä aikavälillä kuivattujen suometsien rooli biotalouden raaka-aineen lähteenä korostuu, sillä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ojitusalueiden osuuden Suomen metsien hakkuumahdollisuuksista ennakoidaan nousevan noin viidennekseen.

Vaikka komission esitys sopii suomalaisille metsänomistajille ja maanviljelijöille paremmin, kyseenalaistaa sekin turvemaiden viljelysten energiakäytön. MTK:n mielestä komission esitys onkin tältä osin ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen. Ilmastosopimus korostaa ruuantuotannon turvaamista ilmastopolitiikassa. 

– Esitys on vastoin kestävän kehityksen kaikkia kolmea. sosiaalista, taloudellista ja ekologista, ulottuvuutta. Maataloudesta energiantuotantoon menevät biomassat ovat merkittäviltä osin sivuvirtoja joiden käyttöä ei ole perusteltua rajoittaa, pellon maapohjasta riippumatta, Pietola sanoo. Turvemaiden biomassojen kestämättömyydestä on lyhyt matka turvepelloilla kasvavan ruuan ja rehun kestämättömyyteen.

– Turvepellot tarvitsevat kasvintuotantoa ja kasvipeitteisyyttä, jotta hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Siksi direktiivi ei saa estää maatalousbiomassojen käyttöä bioenergiaksi, Pietola korostaa.

– Maatalouden turvemaan määritelmä tarvitsee selkeät kriteerit ja mittavan maaperäkartoituksen yhtenäisillä kriteereillä. Suomessa hyvin ohuetkin turve- tai multamaat on luokiteltu eloperäisiksi (hiilirikkaiksi), Pietola summaa. Kestävyyskriteerien tarkoituksena on hillitä maankäytön muutoksista syntyviä epäsuoria päästöjä ja varmistaa että raaka-aineet on tuotettu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Nyt valmisteilla olevassa RED II-direktiivissä ovat mukana biopolttoaineiden lisäksi myös kiinteät biomassat.

Lisätietoja:

ympäristöjohtaja Liisa Pietola, 050 438 4014
energia-asiantuntija Anssi Kainulainen, 050 596 1541
metsäkoordinaattori Meri Siljama, +32 491 73 56 05