Uusiutuvan energian tavoite ylittyi etuajassa

Suomessa tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä 38,7 prosenttia (124 terawattituntia) energian loppukulutuksesta vuonna 2014. Liikennepolttoaineiden bio-osuus oli peräti 21,6 prosenttia, kun jakeluvelvoitteen mukainen osuus vuosille 2011–2014 oli 6,5 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna uusiutuvan energian käyttö lisääntyi hieman. Tämä johtui pääosin vesivoimalla tuotetun sähkön määrä lisääntymisestä hyvän sadannan vuoksi. Puupolttoaineita lukuun ottamatta kaikkien muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyi.

Teollisen kokoluokan uusiutuvan energian käyttöä edistetään syöttötariffijärjestelmän avulla. Tavoitteena on, että vuonna 2020 metsähakkeella tuotetaan 5,3 ja tuulivoimalla 6 terawattituntia sähköä. Vuonna 2015 syöttötariffijärjestelmän laitokset tuottivat sähköä metsähakkeella 1,9 ja tuulivoimalla 1,5 terawattituntia.

Energiaviraston hallinnoima syöttötariffijärjestelmä tuli voimaan maaliskuussa 2011. Sen jälkeen järjestelmään on hyväksytty 131 voimalaitosta, joista metsähakevoimaloita on 53 ja tuulivoimaloita 74. Metsähakevoimaloilla ei ole kiintiötä, mutta tuulivoimaloita järjestelmään voidaan hyväksyä nimellisteholtaan yhteensä 2 500 MVA. Käytännössä tuulivoimaloiden kiintiö on täynnä, koska syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjen 1081 MVA:n lisäksi kiintiöpäätöksiä on annettu 1 033 MVA ja muita varauksia on 352 MVA.

Viime vuonna sähkön syöttötariffitukia maksettiin 142 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa euroa metsähakevoimaloille ja 112 miljoonaa euroa tuulivoimalaitoksille. Tänä vuonna tukisumma nousee arviolta 196 miljoonaan euroon, josta tuulivoimatukia on noin 150 miljoonaa euroa. Tuulivoimalaitoksille maksettavan tukitaso määräytyy tavoitehinnan (83,5€/MWh) ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Enintään se voi kuitenkin olla 53,50 €/MWh. Viime vuonna tukitaso oli alhaisesta sähkön markkinahinnasta johtuen keskimäärin 52,8 €/MWh.

Uudet tukijärjestelmät valinkauhassa

Viime syksynä käynnistyneen energia- ja ilmastostrategian päivittämisen lisäksi työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn perusti marraskuussa työryhmän pohtimaan uusiutuvan energian tukijärjestelmien uudistamista.

- Uudet tukijärjestelmät on syytä valmistella huolellisesti siten, että niistä tulee yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia.Tukijärjestelmien tulisi olla teknologianeutraaleja, markkinaehtoisia ja kustannustehokkaita. Lisäksi tulisi ottaa huomioon se, että tukijärjestelmät ovat päästökaupan ja energiatehokkuustoimien ohella vain yksi ilmastopolitiikan ohjauskeino”, kertoi Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi avatessaan uusiutuvan energian ajankohtaispäivät.

Päivillä uusiutuvan energian tukijärjestelmistä puhuivat myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, VATTin yksikönjohtaja Marita Laukkanen sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Anja Liukko.