Isät ovat eron jälkeen yhä selkeä enemmistö lasten etävanhempina. Ero koettelee usein enemmän isän ja lapsen, kuin äidin ja lapsen suhdetta. Suhteen perustana on yhteyden kokemus, jota vaikeuttavat eron aiheuttamat tunnekuohut, sosiaalinen epävarmuus ja usein isän eriytyminen perheestä. Tukipalveluiden näkökulmasta etävanhemmat ovat erilaisessa asemassa verrattuna lähivanhempaan. Palveluiden kehittämisessä olisi tärkeää huomioida entistä paremmin etävanhempina toimivat isät.

Kyselyn avulla saimme ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, miten uusperheiden isät kokevat tulevansa huomioiduksi perhepalveluissa lasten tasa-arvoisina vanhempina. Tietoa uusperhe-elämää elävien miesten kokemuksista Suomessa on valitettavan vähän tarjolla, toteaa Petri Rainio, Suomen Uusperheiden Liiton puheenjohtaja ja itsekin uusperheen isä.

Valtaosalla (68 %) kyselyyn vastanneista isistä kokemus omasta isyydestä oli muuttunut myönteisemmäksi eron jälkeen. Muutoksen kokeneet isät kuvaavat, että oma suhde lapsiin on entistä parempi, kiinteämpi ja rennompi. Isät kuvaavat viettävänsä aiempaa enemmän aikaa lasten kanssa ja suunnittelevansa tapaamisia etukäteen, esimerkiksi huomioimalla työpäivänsä pituuden ja työmatkat lasten tapaamisaikojen mukaan.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kyselyssä olivat miesten kuvaukset kokemuksiaan erilaisten odotusten kohteena olemisesta ex-puolison ja nykyisen puolison osalta. Lapsiinsa liittyvissä tapaamisasioissa osa isistä koki joutuvansa asetelmaan, jossa on mahdotonta olla suututtamatta joko omaa puolisoa tai lapsen biologista äitiä. Ristiriitoja kuvatessaan vastaajat käyttivät taistelua kuvaavia termejä. Kommenteista syntyi mielikuva isän kokemuksesta taistelutantereella olemisesta, kertoo Katja Kurjenrauma

Merkittäväksi tekijäksi isyyden vahvistumisessa mainitaan nykyinen puoliso, joka on tukenut, kannustanut ja rohkaissut mahdollisuutta toteuttaa isyyttä uudella tavalla. Etäisien puolisot, eli lasten bonusvanhemmat ovat tutkimuksen mukaan hyvin aktiivisia ja kiinnostuneita osallistumaan lasten kasvatustyöhön. Isät kokivat tärkeänä, että uudessa perheessä kohdellaan tasa-arvoisesti kaikkia lapsia ja että perheen aikuiset tekevät päätöksiä perheessä yhdessä.

Uusperheen ja lasten hyvinvointia voidaan tukea kiinnittämällä erityistä huomiota etävanhempina toimivien isien kohtaamiseen tasavertaisina vanhempina. Lähi- ja etävanhemman tasavertainen kohtelu tulisi olla perheitä kohtaavissa palveluissa itsestäänselvyys ja se vaatii ammattilaisten aktiivisuutta, sanoo Katja Kurjenrauma.

Molempien vanhempien tukeminen eron jälkeisessä vanhemmuudessa sekä uusien puolisoiden mukaan ottaminen lasten elämään kuuluvina merkityksellisinä aikuisina ovat tärkeä osa perheiden monimuotoisuuden ymmärtämistä. Turvalliset aikuiset toimivat suojaavina tekijöinä uusperheen lasten ja nuorten kasvulle, lisää Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo.