Uutta tietoa bisnesenkeleiden roolista Suomessa: rahoitusta saaneet yritykset eivät kasva muita nopeammin, mutta rahoitus lisää selviytymistä

Bisnesenkelit sijoittavat henkilökohtaisia varojaan listaamattomiin, kasvupotentiaalia omaaviin, etupäässä varhaisen vaiheen yrityksiin. Suomessa bisnesenkelit ovat viime vuosina – vuosittain – sijoittaneet muutamaan sataan yritykseen. Kohdeyritykset ovat pääasiassa olleet nuoria ja pieniä, ja ne toimivat tieto- ja teknologiaintensiivisillä aloilla.

Enkelisijoitusten vaikutuksista kohdeyrityksiin – ja ylipäänsä varhaisen vaiheen sijoittajien ja julkisen innovaatiorahoituksen vuorovaikutuksesta – on saatu vasta vähän tutkimustietoa. Etlan tänään julkistamassa tutkimuksessa onkin käytetty ainutlaatuista, eri lähteistä koostuvaa yritystason aineistoa. Enkelisijoituksia koskeva aineisto pohjautuu FiBANin (Finnish Business Angels Network) tilastoihin eli sen jäsenten vuosittain tekemiin sijoituksiin, ja tämän aineiston lisäksi Business Finlandin rahoituspäätöksiä koskeva aineisto on yhdistetty Suomen Asiakastieto Oy:n ja Tilastokeskuksen yrityspohjaisiin rekistereihin. Tutkimuksen tarkasteluajanjaksona olivat vuodet 2013-2017.

Etlan tutkijoiden Ilkka Ylhäisen, Jyrki Ali-Yrkön ja Mika Pajarisen tutkimuksessa “Business Angel Investment, Public Innovation Funding and Firm Growth” (ETLA Report 97) on tarkasteltu bisnesenkeleiden roolia sekä enkelisijoitusten ja julkisen innovaatiorahoituksen keskinäistä suhdetta. Tulokset osoittavat, että julkinen innovaatiorahoitus on jossain määrin positiivisesti yhteydessä yritysten työllisyyden ja liikevaihdon kasvuun seuraavan kolmen vuoden aikana. Sen sijaan vahvaa yhteyttä pelkän enkelirahoituksen saannin ja kasvun välillä ei löytynyt.

-        Enkelirahoitetuissa yrityksissä oli suhteellisesti enemmän sekä menestyjiä että epäonnistujia, vertailuryhmään verrattuna. Tämä heijastelee sijoitusten riskipitoisuutta ja enkelisijoittajien valmiutta sietää riskiä sijoituksia tehdessään. Toisaalta, sijoituksia saaneille yrityksille enkelirahoitus näyttäisi lisäävän niiden eloonjäämisen todennäköisyyttä, ainakin lyhyellä aikavälillä, pohtii Etlan Ilkka Ylhäinen.

Analyysissa ei myöskään löytynyt vahvaa näyttöä siitä, että sekä enkeli- että julkista innovaatiorahoitusta samana vuonna saaneet yritykset olisivat kasvaneet keskimäärin muita yrityksiä nopeammin. Bisnesenkelisijoituksia saaneista yrityksistä noin 80 prosenttia toimii Suomessa palvelusektorilla. Toimialoista yleisimpiä ovat ICT-palvelut (41 %) ja muut liike-elämän palvelut (17 %) sekä teollisuustoimiala (18 %). Yrityksistä 60 % toimii pääkaupunkiseudulla tai muualla Uudellamaalla, muut keskeiset alueet ovat Pirkanmaa (8 %), Varsinais-Suomi (7 %) ja Pohjois-Pohjanmaa (7 %).

Sijoitusvuotta koskevan tarkastelun perusteella kohdeyrityksistä puolet oli iältään alle 5-vuotiaita ja kolme neljästä alle 8-vuotiaita. Yritykset työllistivät sijoitusvuonna keskimäärin 4–5 henkilöä, ja 57 prosenttia niistä oli saanut julkista innovaatiorahoitusta jo tätä ennen. Tutkimus vahvisti, että enkelisijoitukset kohdistuvat suurelta osin nuoriin tietointensiivisiin yrityksiin, joten ne osaltaan edesauttavat myös Suomen talouden luovaa uudistumista.

Nyt julkaistu tutkimus on Business Finlandin rahoittama.

Ali-Yrkkö, Jyrki - Pajarinen, Mika - Ylhäinen, Ilkka: Business Angel Investment, Public Innovation Funding and Firm Growth (ETLA Report 97).