Oulun yliopisto

Uutta tietoa jatkosodan vaiheista: USA torjui ehdotuksen Pohjois-Suomen miehityksestä 1943

Jaa

Suomen valtiojohto tavoitteli jatkosodasta irtautumista salaisissa neuvotteluissa Lissabonissa kesällä 1943 jo yli vuotta ennen sodan päättymistä. Suomessa kuitenkin pelättiin, että neuvostojoukot miehittäisivät Pohjois-Suomen ja Lapin, ja syntyi ajatus amerikkalaisjoukkojen sijoittamisesta pohjoisen turvaksi. USA:n korkein sodanjohto kuitenkin torjui suomalaisehdotuksen.

Uuden tutkimustuloksen esitti Oulun yliopiston kansainvälisten suhteiden ja informaatioverkostojen historian dosentti Henry Oinas-Kukkonen. Tieto syventää ymmärrystä jatkosodan rauhanprosessista ja Suomen hallituksen rajallisesta liikkumatilasta.

”Tapaus osoittaa, kuinka pieni Suomen valtiojohdon todellinen liikkumatila oli. Neuvostoliiton kanssa ei päästy neuvottelemaan eikä Saksa halunnut Suomen erillisrauhaa. USA halusi erillisrauhan, mutta poikkeuksellisesti ei juuri Normandian maihinnousun alla. Rauhaa ei tullut syksyllä 1943”, Henry Oinas-Kukkonen kertoo.

USA katsoi, että saksalaisjoukkojen piti kriittisellä hetkellä ennen Normandian maihinnousua pysyä Pohjois-Suomen ”sivunäyttämöllä”, mutta Neuvostoliiton ei sitä vastoin pitänyt sitoa enempää joukkojaan Suomen rintamalle.

Oinas-Kukkosen mielestä merkityksellistä kuitenkin on, että USA:n korkein sodanjohto pohti Suomen esittämää hanketta eli piti sitä ajankäytön arvoisena.

Suomen ehdotukseen kesällä 1943 sisältyi, että länsijoukot nousisivat maihin Norjassa, etenisivät Suomen pohjoisosiin ja takaisivat maalle itsenäisyyden estämällä neuvostojoukkojen etenemismahdollisuudet. Ehdotus käsiteltiin USA:n puolustushaarakomentajien neuvostossa (Joint Chiefs of Staff) sotastrategiaan keskittyneen komitean tekemän tarkastelun pohjalta.

USA piti maihinnousua Norjaan ja etenemistä Suomeen epäkäytännöllisenä ja vaarallisena. Vetäytyvien saksalaisjoukkojen uskottiin kykenevän vahvistamaan aivan liikaa Atlantin puolustusvallia. Rauhaan haluttoman ja Petsamoa tavoittelevan Neuvostoliiton ei uskottu hyväksyvän ratkaisua, minkä vuoksi sen ei arveltu vetävän joukkojaan pois Suomen rajan takaa sodan keskeisille rintamille, vaan se saattaisi entistä suuremmilla joukoilla miehittää Suomen.

Tässä tilanteessa liittoutuneiden ”kokonaisnettohyöty” romahtaisi. Niinpä suomalaisehdotukseen ei suostuttu, vaikka ajateltiin, että maata tulisi auttaa jollakin muulla tavalla.

Kun amerikkalaiset olivat torjuneet ehdotuksen, Suomi jatkoi taistelua Saksan rinnalla. Kesällä 1944 Normandian maihinnousun alettua lännessä Neuvostoliitto aloitti idässä oman suurhyökkäyksensä, jonka Suomi vaivoin pysäytti. Jatkosota päättyi ja Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

Lissabonissa Suomen mahdollisesta sodasta irrottautumisesta neuvottelivat Suomen lähetystön va. asiainhoitaja Taavi Pohjanpalo, USA:n lähetystöneuvos George F. Kennan ja sotilasasiamies ja OSS-tiedustelupalvelun edustaja Robert A. Solberg. Presidentti Risto Rytin ja pääministeri Edwin Linkomiehen salainen ehdotus välitettiin ulkoministeri Cordell Hullin pohdittavaksi. Suomen ulkoministeri Henrik Ramsay valtuutti Tukholman lähettilään G. A. Gripenbergin vahvistamaan ehdotuksen aitouden. USA:n ratkaisun teki maavoimien esikuntapäällikön George C. Marshallin kommenttien jälkeen amiraali William D. Leahyn johtama Joint Chiefs of Staff.

Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen aineisto koostuu erityisesti USA:n ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoista. Oinas-Kukkosen artikkeli ”The Problem of the Finnish Separate Peace, US Initiatives, and the Second Front in 1943” on julkaistu historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa 48/2019.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Henry Oinas-Kukkonen, p. 0294 483319 (työ), 040 5771 763 (henk.), henry.oinas-kukkonen@oulu.fi

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopiston tutkijoille EU-rahoitusta nopean ja edullisen koronavirustestin kehittämiseen6.6.2020 05:30:00 EESTTiedote

Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt professori Simo Saarakkalan johtamalle hankkeelle 172 000 euron rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) uuden diagnostisen koronavirustestin kehittämiseen. Uusi testi perustuu infrapunaspektroskopiaan ja sen kehittelyssä hyödynnetään tekoälyä. Valmistuttuaan testi voi lisätä koronavirusinfektioon liittyvää testauskapasiteettia merkittävästi nykyisestä.

Yliopiston uudessa podcastsarjassa tulevat kunniatohtorit kertovat, miten he näkevät maailman nykytilan5.6.2020 10:25:36 EESTUutinen

Kunniatohtorit tutuksi -podcastsarja alkaa toimitusjohtaja Risto Murron haastattelulla. Ensimmäistä kertaa toteutettavassa Kunniatohtorit tutuksi -podcastissa tutustutaan Oulun yliopiston tohtoripromootiossa keväällä 2021 vihittäviin kunniatohtoreihin. Keskusteluissa kuullaan mielenkiintoisia tarinoita tulevien kunniatohtoreiden elämästä, saavutuksista ja yhteydestä Oulun yliopistoon.

Puolijohteisiin perustuva 3D-etäisyysmittausteknologia tulossa3.6.2020 07:07:00 EESTTiedote

Oulun yliopiston Circuits and Systems -tutkimusyksikössä (CAS) tehdyssä väitöskirjatyössään Sahba Jahromi on kehittänyt uutta sensoriteknologiaa, joka luo pohjaa pienikokoisen ja vähän tehoa kuluttavan 3D-etäisyyskameran kehittämiselle. 3D-etäisyyskameralla on runsaasti sovelluksia muun muassa liikenteessä, työkoneiden ja robottien ohjauksessa, hahmon tunnistuksessa, liikeohjauksessa, peleissä ja ylipäätään jokapaikan tietotekniikassa. Jahromi on suunnitellut, toteuttanut ja testannut vastaanotinarkkitehtuurin 3D-etäisyyskuvantamiseen. Mittaus perustuu tietyssä toimintamuodossa olevan, tarkoitusta varten suunnitellun laserdiodin tuottamien pulssien kulkuaikojen mittaamiseen.

Uusi kotimainen mittausperävaunu auttaa kehittämään raskaan liikenteen rengasturvallisuutta ja energiatehokkuutta3.6.2020 06:00:00 EESTTiedote

Oulun yliopiston auto- ja työkonetekniikan tutkimusryhmä on kehittänyt kuorma-auton perävaunuun laitteiston, jolla voidaan mitata monipuolisesti raskaan ajoneuvon renkaiden käyttäytymistä erilaisilla ajoalustoilla. Rengasvoimien vaikutusta ajodynamiikkaan koskevan tutkimustiedon avulla voidaan kehittää raskaiden ajoneuvojen rengas- ja ajoturvallisuutta sekä energiatehokkuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme