Uutta tietoa kohtu- ja munasarjasyövän syntymekanismeista
Kohtu- ja munasarjasyövät ovat yleisiä syöpiä naisten keskuudessa, ja Lynchin syndrooma lisää niiden esiintyvyyttä selvästi. Kohtusyövän riski on oireyhtymää kantavilla naisilla jopa 57 % ja munasarjasyövän 24 %. Lynchin syndrooma on seurausta sukusoluissa tapahtuneesta mutaatiosta DNA:n emäspariutumisvirheitä korjaavissa (MMR) geeneissä. Se aiheuttaa puutteita DNA:n korjauksessa ja lisää syöpäalttiutta eri kudoksissa.
Lynchin syndroomaan liittyvät munasarjasyövät eroavat ilmiasultaan yleisesti väestössä esiintyvästä munasarjasyövästä, mutta MMR-virheiden ohella muita tekijöitä ei ole aiemmin tunnistettu. Myös kohtu- ja munasarjasyövän kehitykseen johtavat muutokset Lynchin syndrooman mutaation kantajilla sekä yleisesti väestössä tunnetaan heikosti.
FM Anni Niskakoski tarkasteli tuoreessa väitöstutkimuksessaan erilaisia tunnettuja geneettisiä ja osin uusia epigeneettisiä markkereita, joiden toiminta usein muuttuu gynekologisissa syövissä. Geneettinen muutos tarkoittaa DNA-sekvenssin rakenteellista mutaatiota, kun taas epigeneettinen muutos aiheuttaa periytyviä muutoksia geenien toiminnassa, DNA-sekvenssin pysyessä ennallaan.
– Tutkimuksessa havaitsimme ainutlaatuisen molekyyliprofiilin Lynchin syndroomaan liittyvässä munasarjasyövässä, Niskakoski kertoo.
Tärkeimpiä löydöksiä olivat erittäin yleinen ARID1A:n valkuaistuotteen puutos, MMR-koneiston häiriöt, valikoitujen kasvunrajoitegeenien hypermetylaatio sekä L1CAM-valkuaisen ylituotanto erityisesti kirkassoluisissa munasarjasyövissä.
Tutkimuksessa käytettiin ainutlaatuista seulonta-aineistoa
Nykytietämyksen valossa tyypin 1 kohtu- ja munasarjasyövän kaikkein aikaisimmat muutokset näkyvän jo kohdun limakalvolla. Suomessa Lynchin syndrooman mutaationkantajanaiset ovat osallistuneet gynekologiseen seulontaan vuodesta 1996. Sen yhteydessä otetaan limakalvonäyte kohdusta.
– Seulonnan ansiosta pystymme tutkimaan kliinisiä näytteitä kohdun limakalvolta jo vuosia ennen potilaiden syöpädiagnoosia, Niskakoski sanoo.
Tutkimusta varten kerättiin yli 200 kohtu- ja munasarjanäytettä lähes 70 Lynchin syndrooman mutaationkantajalta, jotka ovat sairastuneet kohtu- ja/tai munasarjasyöpään ja/tai kohtusyövän esiasteeseen. Lisäksi kerättiin syöpä- ja esiastediagnooseja edeltävät potilaiden seulontanäytteet yli kahdenkymmenen vuoden ajalta koko Suomen laajuisesti.
– Tämä keräys on hyvin ainutlaatuinen, eikä vastaavaa ole tietääksemme tehty aiemmin, Niskakoski toteaa.
Lynchin syndroomapotilaiden syöpä- ja seulontanäytteiden analyysit paljastivat läheisesti yhteen liittyviä kehitysreittejä tyypin 1 kohtu- ja munasarjasyövässä. MMR-puutokset ja valikoitujen geenien säätelyalueiden hypermetylaatio olivat havaittavissa jo histologisesti normaalilta kohdun limakalvolta jopa useita vuosia ennen kohtu- ja munasarjasyöpää, ja ARID1A:n valkuaistuote hävisi jo osassa kohtusyöpää edeltävissä kohtusyövän esiasteissa.
Lisäksi kohtu- ja munasarjasyöpää edeltävät esiasteet sisälsivät paljon samoja molekyylitason muutoksia kuin myöhemmin ilmenevät kasvaimet.
– Löydös viittaa siihen, että kohtusyövän esiasteet saattavat olla osallisina myös munasarjasyövän kehityksessä, Niskakoski sanoo.
Tutkimustyö tuo uutta ja tärkeää tietoa munasarja- ja kohtusyövän syntymekanismeista sekä kulusta Lynchin syndrooman mutaation kantajilla ja yleisesti väestössä ilmenevissä syövissä. Ainutlaatuisia löydöksiä voidaan mahdollisesti hyödyntää myöhemmin sekä perinnöllisen että satunnaisesti väestössä ilmenevän munasarja- ja kohtusyövän diagnostiikassa sekä potilaiden jakamisessa erityyppistä ja räätälöityä hoitoa vaativiin ryhmiin.
– Työn tulokset voivat edesauttaa erityisesti kohtusyöpää edeltävien esiasteiden pahanlaatuisuuden arvioinnissa, ohjata hoitopäätöksiä ja tunnistaa niitä potilaita, jotka hyötyvät lääkkeellisestä hoidosta tai ennaltaehkäisevästä kirurgiasta.
FM Anni Niskakoski väittelee 18.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Molecular alterations of endometrial and ovarian tumorigenesis in Lynch syndrome mutation carriers and the general population". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, Luentosali 2, Haartmaninkatu 8, Helsinki.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Anni Niskakoski, anni.niskakoski@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme