Oulun yliopisto

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa

Jaa

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Hankkeessa selvitettiin pilottikokein myös erilaisten modifioitujen luonnonmateriaalien ja mineraalien soveltuvuutta esim. hulevesien tai teollisuuden jätevesien metallien poistoon sekä laboratoriotutkimuksin että mahdollisissa todellisissa käyttökohteissa. Toinen pilottirakenne oli suodatintyylinen, jossa vesi virtasi isompiraekokoisen materiaalin (2-4, 5-15 tai 4-16 mm) läpi, ja toisessa vesi ensin sekoitettiin hienojakoisen materiaalin kanssa ja sen jälkeen kiintoainetta laskeutettiin. Suodatintyyppisessä ratkaisussa testatuista materiaaleista parhaimmaksi osoittautui alumiinioksidia sisältävä kierrätysmineraali ALOXrc. Sekoitus- ja laskeutustyyppisessä ratkaisussa noin puolet magnesiumoksidisia sisältävä PalPower M10 jauhe poisti tehokkaasti monia metalleja.

Hankkeessa tehdyn kirjallisuusselvityksen perusteella voidaan sanoa, että raskasmetallien erottaminen lietteistä on kannattavaa vain, jos raskasmetallipitoisuudet ovat korkeat. Tällöin vähennetään huuhtoutumaa ja mahdollistetaan lietteen polttaminen tai lietteen uudelleenkäyttö maanparannusaineena. Käytetyimmät menetelmät raskasmetallien poistoon lietteestä ovat kemiallinen uutto ja bioliuotus. Koska raskasmetallien erottaminen lietteistä ei ole pääasiassa kustannustehokasta, raskasmetallien käytön vähentäminen ja esimerkiksi hulevesien imeyttäminen maaperään syntypaikoilla nousivat esille kirjallisuustutkimuksessa tekijöinä, joilla raskasmetallien pääsyä lietteisiin voisi estää.

Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta. Hankkeen muina rahoittajina ja yhteistyökumppaneina toimivat Outokumpu Chrome Oy, Oulun Jätehuolto Oy, Pudasjärven vesiosuuskunta, Taivalkosken Vesihuolto, Oulun Vesi, Pölkky Oy, Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta, Naturpolis Oy, Kuusamon kaupunki, Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry., Ranuan Vesihuolto Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Vesikolmio Oy, Aquaminerals Finland Oy ja Oulun yliopisto.

Hankkeen toteuttivat Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan, kemiallisen prosessitekniikan ja ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksiköt.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heini Postila, tutkijatohtori, vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto, heini.postila@oulu.fi, puh. 0294 484 503
Tiina Leiviskä, yliopistotutkija, kemiallinen prosessitekniikka, Oulun yliopisto, tiina.leiviska@oulu.fi, puh. 0294 482 386
Satu Pitkäaho, tutkijatohtori, Ympäristö- ja kemiantekniikka, Oulun yliopisto satu.pitkaaho@oulu.fi, puh. 0294 482 374

Viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto vahvistaa merkittävästi arktista tutkimustaan – haussa viisi huippututkijaa15.1.2019 07:30Tiedote

Pohjoisiin arktisiin alueisiin liittyvät globaalimuutokset koetaan nyt erittäin ajankohtaisiksi maailman eri maissa. Oulun yliopisto haluaa vastata arktisia alueita koskeviin haasteisiin vahvistamalla merkittävästi niihin liittyvää tutkimusta. Parhaillaan haetaan maailmanlaajuisella haulla viittä uutta jo ansioitunutta tai lupaavaa tutkijaa uuteen Oulun yliopiston Arctic Interactions (ArcI) -tutkimusohjelmaan.

Nopeat virtaaman muutokset vesivoimaloiden alapuolisissa jokiuomissa lisääntyneet – taustalla tuulivoiman kasvu18.12.2018 08:30Tiedote

Oulun yliopistossa on valmistunut ensimmäinen kattava ja laaja tutkimus vesivoimaloiden säännöstelyn aiheuttamista jokien lyhytaikaisista nopeista virtaaman muutoksista Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Norjassa. Tutkimuksessa tehty merkittävin havainto on, että vesivoimaloiden aiheuttamat nopeat virtaaman muutokset voimalapatojen alapuolisissa jokiuomissa ovat huomattavasti lisääntyneet viimeisten kymmenen ja erityisesti muutaman viime vuoden aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme