Oulun yliopisto

Uutta tietoa perimän vaikutuksesta tupakoitsijoiden astmariskiin

Jaa

Ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvan Interleukiini 6 (IL-6) -geenin variaatiot lisäävät tupakoitsijoiden herkkyyttä sairastua astmaan. Oulun yliopiston professori Maritta Jaakkolan johtama Ympäristö ja astma -tutkimus on yksi maailman laajimpia aikuisiässä puhkeavan astman syitä selvittävä hanke. Nyt saadut tulokset vievät tutkijoita askeleen lähemmäs tupakoinnin astmaa lisäävien vaikutusmekanismien selvittämistä.

IL-6 on ihmisen immuunijärjestelmän välittäjäaine, jota monet elimistön solut tuottavat vasteena erilaisille stressi- ja vauriotekijöille, kuten tupakansavulle. Eräitä IL6:n geenimuotoja on aiemmissa tutkimuksissa liitetty aikuisten kohonneeseen astmariskiin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet tähän saakka ristiriitaisia. Lisäksi IL6-geenin ja tupakoinnin välillä on havaittu yhteisvaikutusta liittyen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että IL6-geeni ja tupakointi vaikuttavat astman kehittymiseen yhdessä, vahvistaen toistensa vaikutusta. Yhteys IL6-geenin ja astman välillä todettiin henkilöillä, jotka olivat joko nykyisiä tupakoitsijoita tai tupakoinnin jo lopettaneita. Sen sijaan henkilöillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet, yhteyttä ei havaittu.

Tutkimusaineistona käytettiin kahta toisistaan riippumatonta tutkittavien joukkoa. Pääaineiston muodosti Ympäristö ja astma –tutkimukseen osallistuneet 1453 aikuista tutkittavaa. Toinen aineisto, Kylmä, Infektiot ja Astma Varusmiehillä, käsitti 892 varusmiehen joukon.

Tutkimus paljasti, että GG-genotyypin omaavilla henkilöillä oli lähes kaksinkertainen astmariski muun genotyypin omaaviin verrattuna, mikäli he tupakoivat tai olivat tupakoineet aiemmin. Tulokset olivat samansuuntaisia molemmissa aineistoissa sekä näiden kahden aineiston yhdistetyssä analyysissä.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että GG-genotyypin omaavat henkilöt ovat erityisen herkkiä tupakan astmaa aiheuttaville haittavaikutuksille. Suomalaisista reilu viidennes kantaa GG-genotyyppiä. Tupakointia ei voida kuitenkaan suositella kenellekään. Eräitä IL6-geenin muita genotyyppejä on nimittäin aiemmin yhdistetty tupakoitsijoilla muihin kroonisiin sairauksiin.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa (CERH) tehdyn tutkimuksen toteuttivat dosentti Taina K. Lajunen, kansanterveystieteen professori Jouni J. K. Jaakkola ja keuhkosairausopin professori Maritta S. Jaakkola.

Ympäristö ja astma -tutkimushanke on Suomen Akatemian ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. Varusmiestutkimus on saanut rahoitusta Puolustusministeriön Maantieteelliseltä neuvottelukunnalta (MATINE). Tulokset julkaistiin 5.10.2017 The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä, joka on allergologian ja immunologian alan johtava lehti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Taina Lajunen, kansanterveystieteen dosentti, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
sähköposti: taina.lajunen@oulu.fi, puh. 040 6724 478

Jouni J. K. Jaakkola, kansanterveystieteen professori ja johtaja, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus (CERH), Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
sähköposti: jouni.jaakkola@oulu.fi, puh. 040 6720 927, www.oulu.fi/cerh

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme