Uutta tutkimustietoa geenien vaikutuksesta skitsofreniassa
Tuore suomalaisiin perheaineistoihin keskittyvä tutkimus on tuottanut uutta tietoa geenien säätelyn merkityksestä vakavissa mielenterveyden häiriöissä ja niiden lääkehoidossa. Yksilölliset erot NDE1-nimisessä geenissä säätelevät useiden muiden geenien ilmenemistä ja vaikuttavat mielialaa säätelevien lääkkeiden tehoon.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet geneettisen vaihtelun DISC1-geeniverkoston jäsenissä, kuten NDE1-geenissä, lisäävän skitsofrenian riskiä suomalaisessa perheaineistossa. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on nyt tehnyt uusia havaintoja tämän lähes tuhannen yksilön perheaineiston avulla.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa geneettisen riskitiedon lisäksi tutkijoilla oli käytettävissään geenien ilmenemiseen eli ekspressioon liittyvä tieto 64 henkilöstä. Ryhmä hyödynsi myös tietoa perheaineistoon kuuluvien skitsofreniapotilaiden lääkityksestä yli kymmenen vuoden ajalta.
Tähän tietoon perustuen tutkimusryhmä pystyi osoittamaan NDE1-geenin skitsofrenialle altistavien muotojen säätelevän monien muiden geenien ilmenemistä. Sen lisäksi eräs muoto NDE1-geenistä lisäsi potilaan riskiä keskeyttää tiettyjen psykoaktiivisten lääkkeiden käyttö. Tutkimuksen tulokset on juuri julkaistu kansainvälisessä Open Biology -tiedelehdessä.
Etsiessään biologista selitystä näille tuloksille tutkijat huomasivat NDE1-geenin sisältävän myös niin sanottua mikroRNA:ta koodaavaa sekvenssiä. MikroRNA:t ovat lyhyitä mutta tärkeitä muita geenejä sääteleviä RNA-molekyylejä, joiden olemassaolo on vasta hiljattain huomattu.
Kun skitsofreniapotilaiden poikkeuksellisesti ilmeneviä geenejä tarkasteltiin lähemmin, monien niistä todettiin olevan NDE1-geenistä löydetyn mikroRNA:n säätelykohteita. Niinpä tutkijat päättelivät, että NDE1-geenin vaikutus muiden geenien säätelyyn välittyy kyseisen mikroRNA:n kautta. Saman mikroRNA:n huomattiin säätelevän myös entsyymiä, joka vaikuttaa monien mielialaa säätelevien lääkkeiden toimintaan elimistössä. Tämä säätelymekanismi voisi puolestaan selittää tutkijoiden toteaman yhteyden potilaiden haluun käyttää näitä lääkkeitä ja edelleen lääkevasteeseen.
– Tutkimuksemme toi uutta tietoa skitsofrenian biologisista syistä. Sen lisäksi, että DISC1-verkoston geenien tietyt muodot lisäävät vakavien mielenterveyden häiriöiden riskiä, pystyimme nyt osoittamaan yhteyden näiden geneettisten riskitekijöiden, geenien säätelyn ja lääkevasteen välille, toteaa tutkimusta johtanut William Hennah Helsingin yliopiston HiLIFE:een kuuluvan Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
DISC1-verkoston merkitys skitsofrenian puhkeamiseen vaikuttaisi kuitenkin rajoittuvan tiettyihin väestöihin ja sukuihin, joissa skitsofreniaa esiintyy paljon.
– Vaikka tutkimiamme geenimuotoja esiintyy monissa väestöissä, niiden skitsofreniaan ja geenien ilmenemiseen liittyvät biologiset vaikutukset on toistaiseksi osoitettu vain tässä suomalaisessa perheaineistossa. Samaisella perimän alueella sijaitsevia laajempia kromosomimuutoksia on kuitenkin löydetty ympäri maailmaa skitsofreniaa, autismia ja älyllistä kehityshäiriötä sairastavilta henkilöiltä, mikä osoittaa, että tutkimallamme mikroRNA:lla saattaisi olla laajempikin merkitys, Hennah toteaa.
Alkuperäinen julkaisu:
The NDE1 genomic locus can affect treatment of psychiatric illness through gene expression changes related to MicroRNA-484. Bradshaw N, Ukkola-Vuoti L, Pankakoski M, Zheutlin A, Ortega-Alonso A, Torniainen-Holm M, Sinha V, Therman S, Paunio T, Suvisaari J, Lönnqvist J, Cannon T, Haukka J, Hennah W. Open Biology 15.11.2017, DOI: 10.1098/rsob.170153
Lisätietoja:
William Hennah, PhD
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM
HiLIFE, Helsingin yliopisto
puh: 050-3183423
s-posti: william.hennah@helsinki.fi
Huom: yhteydenotot englanniksi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30 | Tiedote
Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Narkolepsialääkkeiden kehitykseen uusi näkokulma atsuleeniyhdisteistä14.8.2018 07:00 | Tiedote
Farmasian tutkijoiden kehittämät pienmolekyylit aktivoivat unen ja valvetilan rytmittämiseen osallistuvaa järjestelmää.
Pähkinä- ja koivuallergia ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa13.8.2018 15:40 | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa todetaan myös, että maapähkinäsiedätyksellä saadaan nostettua allergian oirekynnystä.
Helsingin yliopisto maailman sadan parhaan joukossa Taiwan-yliopistovertailussa10.8.2018 14:28 | Tiedote
Helsingin yliopisto paransi sijoitustaan National Taiwan University -yliopistovertailussa. Se ylsi sijalle 79 ja on siten mittauksen paras suomalainen ja kolmanneksi paras pohjoismainen yliopisto.
Mullalle ja sen mikrobeille altistaminen lieventää hiirten allergisia oireita9.8.2018 13:05 | Tiedote
Immuunisairauksien, kuten allergioiden, nopean yleistymisen syyksi länsimaissa esitetään osaltaan vähentynyttä altistusta luonnon monimuotoiselle mikrobistolle. Tutkijat Helsingin yliopistosta ja Tukholman Karoliinisesta Instituutista osoittivat, että altistus mullalle lievensi hiirten allergista tulehdusta.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten lisääntymisterveys on kohentunut9.8.2018 09:15 | Tiedote
Raskaudenkeskeytykset, sterilisaatio ja pienempi lapsiluku ovat edelleen tavallisempia tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla kuin heidän ikätovereillaan. Diabetesta sairastavien ja verrokkiryhmän väliset erot ovat kuitenkin pienemmät nuoremmissa ikäryhmissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme