Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja esittelee taidemaalari Jonna Johanssonin lihallisen kantaaottavia kuvia naiseudesta ja pupuista

Jaa
Kuvataiteilija Jonna Johanssonin (s. 1975) teokset tutkivat kehollisuutta ja ihmisenä olemista laajasti, ja ne pureutuvat myös kantaaottaviin teemoihin. Johanssonin teoksissa on viitteitä kestävän kehityksen, tasa-arvon ja myötätunnon teemoihin.

Jonna Johansson (s. 1975) on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi 2003 maalaustaiteen opetuslinjalta Kuvataideakatemiasta sekä kuvataiteen kandidaatiksi 1999 Brightonin yliopistosta. Johansson on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut merkittäviin ryhmänäyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla.

Johansson on aiemmin kuvannut maalauksissaan niin kodittomia, väkivaltaa kohtaavia prostituoituja kuin muitakin marginalisoituja ryhmiä. Hän käyttää maalaustensa lähtökohtina usein kuvia esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, vanhoista maalauksista, lehdistä, kirjoista tai omista kokoelmistaan. Niiden realismi haihtuu maalausprosessin myötä ja antaa tilaa voimakkain värein kuvatuille fantasioille tai pastellivärisille unikuville, joissa figuratiivinen kuvaus yhdistyy ei-esittävään maalaukseen. 

Jonna Johansson on kiinnostunut kehollisuuden ja maalaustaiteen välisestä suhteesta, ja hän on aina uskonut, että maalaamalla voi muuttaa maailmaa. Kirjassa Johanssonille tyypillisen väkevästi käsitellyn naiskuvaston rinnalla vuorottelevat näennäisen hempeät ”bunnyt”, piirrokselliset pupumaalaukset, jotka kätkevät ironisoivan kuvitusmaisen pintansa alle terävää asennekritiikkiä. Johansson työstää maalauksensa vahvan ekspressiivisesti action paintingin ja pop-taiteen hengessä, usein lattiatasossa, kiiltävin alkydimaalein. Hän käyttää paljon palettiveistä ja lastaa, mutta myös perinteinen sivellintyöskentely akryyli- ja öljyvärein on hänelle ominaista.

Kirjoittajat:
FT, dosentti Juha-Heikki Tihinen on helsinkiläinen kriitikko, kuraattori, opettaja ja tutkija.
FT Sini Mononen on nykytaiteeseen ja musiikkiin erikoistunut tutkija ja kriitikko.

Jonna Johansson
80 sivua, sidottu
kielet: suomi, englanti
Parvs, 2022

Arvostelukappaleet medialle ja taiteilija Jonna Johanssoniin haastattelupyynnöt: hanna.karppanen@parvs.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Jonna Johansson, Parvs, 2022
Jonna Johansson, Parvs, 2022
Lataa
Jonna Johansson: Big Lips, 2021, akryyli, öljy ja alkydi kankaalle, 160 ✕ 120 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Big Lips, 2021, akryyli, öljy ja alkydi kankaalle, 160 ✕ 120 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Grotesque, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 127 ✕ 127 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Grotesque, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 127 ✕ 127 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Fragment, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 120 ✕ 110 cm | Grotesque, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 127 ✕ 127 cm | Energy, 2021, akryyli kankaalle, 160 ✕ 140 cm | Motion, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 120 ✕ 140 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Fragment, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 120 ✕ 110 cm | Grotesque, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 127 ✕ 127 cm | Energy, 2021, akryyli kankaalle, 160 ✕ 140 cm | Motion, 2021, öljy ja akryyli kankaalle, 120 ✕ 140 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Way to Heaven, 2022, öljy ja akryyli kankaalle, 150 ✕ 110 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Way to Heaven, 2022, öljy ja akryyli kankaalle, 150 ✕ 110 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Who Was He Anyway, 2021, öljy, akryyli ja alkydi kankaalle, 130 ✕ 140 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Who Was He Anyway, 2021, öljy, akryyli ja alkydi kankaalle, 130 ✕ 140 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: A Room of One’s Own, 2022, öljy ja akryyli kankaalle, 130 ✕ 120 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: A Room of One’s Own, 2022, öljy ja akryyli kankaalle, 130 ✕ 120 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Mama Bunny and Her Baby, 2018–2021, akryyli ja alkydi kankaalle, 150 ✕ 140 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Mama Bunny and Her Baby, 2018–2021, akryyli ja alkydi kankaalle, 150 ✕ 140 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Summer Holiday I, 2020, akryyli ja alkydi kankaalle, 110 ✕ 94 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Summer Holiday I, 2020, akryyli ja alkydi kankaalle, 110 ✕ 94 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Summer Holiday II, 2020, akryyli ja alkydi kankaalle, 110 ✕ 94 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Summer Holiday II, 2020, akryyli ja alkydi kankaalle, 110 ✕ 94 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa
Jonna Johansson: Bunny, 2021, poltettu savi ja alkyd, n. 8 ✕ 8 ✕ 6 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Jonna Johansson: Bunny, 2021, poltettu savi ja alkyd, n. 8 ✕ 8 ✕ 6 cm. Kuva: Jussi Tiainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye