Vaasanin leipomojäte muuntuu uudessa kierrätyslaitoksessa bioetanolin raaka-aineeksi

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa tarpeettomasti sekä ympäristöä että taloutta. Siksi hävikin minimointi on elintarviketeollisuuden tärkein ilmastoteko. Kun hävikkiä tuotantoketjuissa kuitenkin väistämättä syntyy, on se hyödynnettävä järkevällä tavalla – elintarvikejätteen kohdalla kiertotalouden keinoin.

Lantmännen-konserniin kuuluvalle ruotsalaiselle Lantmännen Agroetanolille vastuulliseen toimintaan kuuluu kiertotalouden kehittäminen ja sitä kautta fossiilivapaan tulevaisuuden edistäminen. Yhtiöllä on Ruotsin Norrköpingissä Pohjoismaiden suurin biojalostamo, jossa valmistetaan ilmastoystävällistä bioetanolia. Kotkaan avattavassa kierrätyslaitoksessa elintarvikejätteet kuivatetaan ja kuljetetaan lopulta Norrköpingin jalostamoon, jossa niistä valmistetaan ilmastoystävällisiä raaka-aineita.

– Tuotamme biojalostamollamme huippulaadukasta bioetanolia, joka vähentää kasvihuonekaasuja yli 95 prosentilla. Jalostamme vapautuvan hiilidioksidin hiilihapoksi juomateollisuuden käyttöön ja tuotamme myös proteiinipitoista rehua karjaeläimille. Aloitimme elintarvikejätteiden jalostamisen arvokkaiksi raaka-aineiksi nelisen vuotta sitten. Kotkan kierrätyslaitos on meille luonnollinen jatkumo, sillä Itämeren alue on kotimarkkinamme, kertoo toimitusjohtaja Jan Mauritzson Lantmännen Agroetanolista.

Kotkaan avattuun elintarvikejätteen kierrätyslaitokseen kerätään suomalaisten elintarvikealan yritysten biojätettä, kuten taikinaa, jauhoa, leivänmuruja sekä pakattuja ja pakkaamattomia myyntikelvottomia leipiä. Jatkossa Vaasan Oy:n Vantaan, Kuusankosken ja Kotkan leipomoissa syntyvä leipomojäte päätyy Kotkan kierrätyslaitokselle ja lopulta Lantmännen Agroetanolin biojalostamolle Norrköpingiin. Näin ympäristöä kuormittava jäte saadaan uudelleen kiertoon, päästöjä vähentäen.

Yksikään leipäpala ei kuulu roskiin

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, sillä se kiihdyttää ilmastonmuutosta. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia ja leipä on yksi yleisimmistä hävikkiin päätyvistä ruuista.*

– Olemme onnistuneet pienentämään Vaasanin leipomoissa syntyvän hävikin määrää merkittävästi viime vuosina ja tällä hetkellä hävikkiin päätyy kokonaistuotannostamme noin 3,7 prosenttia. Ylijäänyttä leipää jaamme hyväntekeväisyyteen ja myymme sitä omissa leipomomyymälöissämme, mutta yhtä tärkeää on huolehtia myyntikelvottoman hävikin hyödyntämisestä. Myyntikelvoton leipäkään ei kuulu roskiin, sanoo Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson.

*) Luonnonvarakeskus https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/