Helsingin yliopisto

Vaativaa erityistä tukea saavat ammattiin opiskelevat arvostavat opettajien huomiota

Jaa

Sanna Ryökkynen tutkii vaativaa erityistä tukea saavien ammatillista koulutusta ajassa, jota kuvaa suorittaminen, tehokkuus ja yksilölliset opintopolut. Niiden tavoitteena on palvella sekä opiskelijoiden että työelämän muuttuvia tarpeita.

Sanna Ryökkynen Kuva: Veikko Somerpuro
Sanna Ryökkynen Kuva: Veikko Somerpuro

Sanna Ryökkysen väitöstutkimuksen tarkoitus oli tarkastella opiskelijoiden odotuksia, toiveita ja tarpeita ja selvittää miten niihin voitaisiin vastata parhaalla mahdollisella tavalla.

– Erityinen tuki tarkoittaa ammatillisessa koulutuksessa sellaisia pedagogisia ratkaisuja ja yksilöllisiä tukitoimia, jotka mahdollistavat, että myös ne, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, voivat saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaisen ammatillisen osaamisen, Ryökkynen toteaa.

Nämä tukitoimet eivät kuitenkaan välttämättä vastaa opiskelijoiden käsityksiä siitä, mitkä asiat tukevat parhaiten heidän opintojaan.

Ryökkysen tutkimuksen mukaan opiskelijat arvostavat mahdollisuutta opiskella ammattiin ja ovat tyytyväisiä opettajiin, mutta tarvitsevat heiltä riittävästi aikaa.

– Tämä on kuitenkin ristiriidassa vallitsevan koulutuspoliittisen tahtotilan kanssa, jossa korostuu itseohjautuvuus ja nopeus.

Ryökkysen mukaan yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistumiseksi yhteiskunnassamme opiskelijoiden erityisen tuen tarpeiden ymmärtäminen ei riitä, vaan tarvitaan taloudellisesta kasvusta ja tehokkuudesta irti olevia toimenpiteitä ja käytänteitä.

– Tärkeää on, että opiskelijat saavat tunnustusta osaamisestaan. He haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi opiskelijoina, ihmisinä, joilla on paljon potentiaalia, kunhan he saavat kasvaa omista vahvuuksistaan käsin.

 Opettajat ja opetushenkilöstö voivat toimia muutosagentteina, joilla on tärkeä tehtävä lisätä tietoisuutta, että opiskelija, jolla on yhdellä elämänalueella tuen tarpeita voi kuitenkin olla ammatillinen huippuosaaja.

Ihmisen arvoa ei saa mitata suorituksilla ja hyödyllä

Yhteiskuntamme tehokkuuspyrkimykset ovat synnyttäneen kulttuurin, jossa ihmisen arvo mitataan suorituksilla, osaamisilla ja yksilön yhteiskunnalle tuottaman hyödyn kautta.

Kokemukset riittämättömyydestä, ulkopuolelle jäämisestä, ja epätasa-arvoisesta kohtelusta lisäävät pahoinvointia ja uupumista niin kouluissa kuin työelämässäkin. Kestävä kehitys ei perustu itsekkääseen vapauteen ja tehokkuuden ja voiton tavoitteluun.

– Tästä syystä tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka uudistaa maailmasuhteemme, näkemyksemme hyvästä elämästä.

Ryökkysen tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi opiskelijoiden kokemukset ja tarpeet sekä opettajien erittäin merkityksellinen työ. Opettajat ja opetushenkilöstö jättävät jälkiä jokaiseen opiskelijaan, he toimivat sillanrakentajina oppilaitoksen, työelämän ja opiskelijan muun elämismaailman välillä.

Tunnustamisen antaminen ja saaminen on keskeistä jokaiselle ihmiselle hyvinvoinnin ja identiteetin rakentumisen näkökulmasta. Jokainen meistä ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, kasvaa ja kehittyä omista vahvuuksistaan käsin.

Ryökkysen tutkimus kytkeytyy inkluusiokeskusteluun ja myös keskusteluun ammatillisen koulutuksen merkityksestä koulutusjärjestelmässämme. Aikaisempaa tutkimusta vaativan erityisen tuen ammatillisesta koulutuksesta on verrattain vähän. Sanna Ryökkysen tutkimus opiskelijoiden kokemusten, tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen tuli tarpeeseen.

Musiikkipedagogi (YAMK) Sanna Ryökkynen väittelee 20.1. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelmasta (SEDUCE) aiheesta They did not give up on me: Vocational students’ perceptions of the special support in their studying.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A, auditorio 302 (Athena). Väitöstä voi seurata myös live streamin kautta.  

Väittelijän yhteystiedot:

Sanna Ryökkynen, sanna.ryokkynen@helsinki.fi, 040 546 1838

Twitter @SannaRyokkynen

Tietoja väittelijästä

Sanna Ryökkynen toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu tutkimusyksikössä ja ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa. Hänen kiinnostuksen kohteena on ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittäminen sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Sanna Ryökkynen Kuva: Veikko Somerpuro
Sanna Ryökkynen Kuva: Veikko Somerpuro
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu

Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme