Helsingin yliopisto

Väestömullistus pakotti uralilaiset kielet levittäytymään

Jaa

Kuva suomen kielen esivaiheista tarkentuu: Ilmastonmuutokset ja kuivuminen saattoivat laukaista alun perin Länsi-Siperiassa eläneen yhteisön levittäytymisen ensin idästä lähteen, myöhemmin etelästä pohjoiseen.

Helsingin yliopiston monitieteinen tutkijaryhmä ajantasaisti kuvan suomen kielen esivaiheista.

–  Kielitieteen, arkeologian ja genetiikan havainnot esihistoriallisen kehityksen päälinjoista voidaan nyt yhdistää uskottavasti. On perusteltu syy uskoa, että uralilaisten kielten levittäytyminen alkoi Länsi-Siperiasta varhaisella metallikaudella, ja se tapahtui melko nopeasti, arkeologian professori Volker Heyd sanoo.

 Uralilaisten kielten levittäytymien länteen tapahtui noin 4200–3900 vuotta sitten, ensin  Keski-Volgalle ja lopulta Itämerelle ja Pohjois-Atlantille asti.

Uralilaisen kielikunnan hajaantuminen liittyy kolmeen episodiin. (1) Luonnonolosuhteissa tapahtunut muutos (The 4.2 ka event) joka aiheutti laaja-alaista kuivuutta. Luoteis-Euroopassa kosteus lisääntyi, mutta globaalisti ilmasto viileni. (2) Kulttuurienvälinen, arkeologinen Seima-Turbino -ilmiö loi monimutkaisen verkoston, jonka tunnusmerkkejä olivat pronssivalmisteiset esineet. (3) Indoiranilainen kontaktiepisodi, jonka aikana vierasperäistä sanastoa levisi uralilaisiin kieliin. Niihin assimiloitui alueella aiemmin puhuttuja kieliä.

Noin 4500 vuoden ikäinen uralilainen kielikunta on lähes yhtä vanha kuin indoeuroop­palainen kielikunta, jonka hajoaminen käynnistyi noin 5100 vuotta sitten. Leviäminen johti kontakteihin indoiranilaisten kielimuotojen kanssa ja pitkän kontaktivyöhykkeen syntyyn nykyisen Keski-Venäjän alueella. Tästä kontaktista peräisin olevat varhaiset lainasanat kulkeutuivat eriytyviin uralilaisten kielten haaroihin, kuten saameen, itämerensuomalaisiin kieliin, mordvaan, mariin ja permiläisiin kieliin, mutta puuttuvat samojedikielistä eli kielikunnan itäisimmästä haarasta.

Varhainen metallikausi ja pronssikautinen kulttuuri verkostoineen edistivät kielten nopeaa leviämistä länteen. Vesireitit olivat erityisen tärkeitä varhaiselle migraatiolle, ja niitä pitkin länteen kulkivat myös Uralilta ja Siperiasta peräisin olevat metallit, samoin myöhemmin Volgalta Itämeren alueelle levinneet.

Ensimmäisessä vaiheessa leviäminen tapahtui idästä länteen, toisessa vaiheessa etelästä pohjoiseen. Varhaiset uralilaisten kielten puhujat omaksuivat indoeurooppalaisilta naapureiltaan Euroopan puolella maanviljelyn ja karjanhoidon Volgan ja sen sivujokien Okan ja Kaman rajaamalla alueella. Ilmasto-olosuhteiden parantuessa myös maanviljely levisi pohjoisen arovyöhykkeen takaisille alueille.

 – Uralilaisten kielten laaja maantieteellinen puhuma-alue on pitkään yritetty selittää keskuksesta eli Sisä-Venäjältä reuna-alueille tapahtuvana levittäytymisenä. Tässä osoitetaan eri tieteenalojen uusimman tiedon perusteella, että leviäminen suuntautui lähes yksinomaan idästä länteen, professori Riho Grünthal sanoo.

Artikkelin tiedot:

Riho Grünthal, Volker Heyd, Sampsa Holopainen, Juha Janhunen, Olesya Khanina (Venäjän tiedeakatemian kielitieteen instituutti), Matti Miestamo, Johanna Nichols (University of California, Berkeley; Helsingin yliopisto), Janne Saarikivi ja Kaius Sinnemäki. Drastic demographic events triggered the Uralic spread. Ilmestynyt 2022 aikakausjulkaisussa Diachronica.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Prof. Riho Grünthal (riho.grunthal@helsinki.fi), puh. 02941 40001

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme