Väestörekisterikeskuksen selvitys nostaa esille uusia ratkaisuehdotuksia sähköisen tunnistamisen saavutettavuuden ja kattavuuden parantamiseksi

Selvityksen mukaan sähköisen tunnistamisen uudistamiselle on tarvetta myös siksi, että verkkoasioinnin yleistyessä tunnistamisen kustannukset ovat käyttömäärän kasvaessa kohoamassa nykymallilla valtiolle liian korkeiksi. Selvitys hahmottelee myös sitä, miten uudenlaisilla tunnistusratkaisuilla voitaisiin edistää kansalaisen oikeuksia hallita omia tietojaan sekä uudenlaisten digitaalisten palveluiden kehittymistä.

Valtion on taattava erilaisten ryhmien yhdenvertaiset oikeudet asioida digitaalisesti

Kun sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt, on kansalaisten yhdenvertaisuuteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kaikille kansalaisille tulee taata helppokäyttöinen, turvallinen ja maksuton tunnistautumistapa julkisiin palveluihin.

Erityisesti tunnistuspalvelun saavutettavuuden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Viranomaisen on huolehdittava siitä, että erilaisista toimintarajoitteista huolimatta henkilö voi asioida yhdenvertaisesti julkishallinnon palveluissa.

Lisäksi tällä hetkellä monien julkishallinnon sähköisten asiointipalveluiden ulkopuolelle jää alaikäisiä, ulkomailla asuvia suomalaisia, maahanmuuttajia sekä Suomen viranomaisten kanssa asioivia ulkomaalaisia. Alaikäiselle tärkeitä palveluita ovat esimerkiksi omien terveys- ja opiskelutietojen tarkastelu.

Suomalaisten viranomaisten kanssa asioivilta ulkomaalaisilta sekä maahanmuuttajilta voi puuttua sähköinen asioinnin mahdollistava tunnistusväline, koska heillä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Myös ulkomailla asuvilta suomalaisilta saattaa puuttua suomalainen tunnistautumisväline asiointipalveluihin, vaikka heillä suomalainen henkilötunnus olisikin.

Valtio voisi tarjota digitaalisen perusinfrastruktuurin: kansalaisten ensitunnistamisen ja tunnistusvälineen

Väestörekisterikeskus ehdottaa selvityksessään, että valtio tuottaisi kansalaisten ensitunnistamisen maksuttomana peruspalveluna osana valtion ylläpitämää yhteiskunnan digitaalista perusinfrastuktuuria. Ensitunnistamisessa kansalainen tunnistetaan luotettavasti, kun hän ottaa käyttöönsä uuden sähköisen tunnistusvälineen. Selvitystä varten tehdyissä haastatteluissa usealta taholta nähtiin tälle tarvetta. Valtion rooli ensitunnistamisen järjestäjänä edistäisi vahvan sähköisen tunnistamisen hyödyntämistä laajemminkin kuin vain julkishallinnon palveluissa.

Ensitunnistusverkoston kivijalkana toimisi jatkossakin poliisin lupahallinto. Selvityksessä esitetään, että jatkossa henkilöllisyystodistuksen myöntämisen yhteydessä kansalainen voisi saada myös sähköisen tunnistusvälineen. Valtion tarjoama sähköinen tunnistamisväline olisi ensisijaisesti älypuhelinsovellus. Sen vaihtoehtona olisi USB-tunnistustikku. Henkilökortissa olevasta kansalaisvarmenteesta luovuttaisiin.
Voimassa olevan passin henkilökortin haltijoille uusi tunnistusväline voitaisiin myöntää automaattisesti ilman erillistä käyntiä asiointipisteessä.

Kansalaisten kannalta valtion tarjoama maksuton ensitunnistaminen helpottaisi myös yksityisen sektorin sähköisissä palveluissa asiointia. ”Hänet voitaisiin luotettavasti tunnistaa verkossa ilman, että hänet olisi tarpeen pyytää käymään tunnistautumassa palveluntarjoajan toimipisteessä esimerkiksi asiakassuhteen avaamista varten", kertoo Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari.

Väestörekisterikeskuksen mukaan pitkän aikavälin ratkaisu voisi olla ”kansalaisen identiteettilompakko”, jonka avulla kansalainen voisi itse hallita, mitä tietoja hän antaa eri asiointipalveluille. Se sisältäisi henkilön tunnistamisen lisäksi useita erilaisia todentamistietoja sekä lupia kuten esimerkiksi ajo- tai aseluvat.

Väestörekisterikeskuksen selvitys kartoitti vaihtoehtoja kansalaisen
vahvaan sähköiseen tunnistamiseen

Valtiovarainministeriö pyysi elokuussa 2018 Väestörekisterikeskusta kartoittamaan, onko syytä uudistaa kansalaisen vahvan sähköisen tunnistamisen periaatteita. Selvitystyössä kartoitettiin vaihtoehtoja, kuinka tunnistautuminen julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää.

Samalla haluttiin varmistaa, että tulevaisuudessa käytössä olevat tunnistusratkaisut ovat mahdollisimman saavutettavia ja helppokäyttöisiä kaikille käyttäjille.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Traficom ovat jättäneet Väestörekisterikeskuksen selvityksessä esitettyihin ehdotuksiin eriävät mielipiteensä.

Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari luovutti selvityksen valtiovarainministeriölle 8.3.2019. Sähköinen tunnistaminen: Selvitys nykytilasta sekä kehittämistarpeista ja vaihtoehdoista on julkaistu valtiovarainministeriön julkaisusarjassa:  2019:20.