Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

Vahva ja vaikuttava kaupunkipolitiikka vahvistaa koko Suomea

Jaa

C21 –kaupunkien yhteinen kannanotto Helsinki 5.10.2017 C21 –kaupungit muodostavat pysyvän verkoston vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, mutta myös vahvasti kansallinen ilmiö. Suomi ei ole sivussa tästä kehityksestä, vaan meilläkin ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Jo nyt yli puolet suomalaisista asuu C21 –kaupungeissa ja näissä kaupungeissa asuvien suomalaisten osuuden odotetaan jatkossakin kasvavan.  Uusimpana ilmiönä on kaupunkien keskustojen vetovoima ja kasvaminen sisäänpäin.

Kaupungistumiseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä haasteita. Samalla kun kaupungeilla on entistä paremmat edellytykset luoda maahamme taloudellista kasvua ja hyvinvointia, keskittyvät myös monet sosiaaliset ongelmat kaupunkeihimme. Eriarvoistumiskehitys, monikulttuurisuudesta juontuvat jännitteet tai vaade kaupunkien kasvun kestävyydestä ovat vain esimerkkejä suurista kysymyksistä, joihin kaikkialla maailmassa etsitään ratkaisuja.

Erityisesti pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujemme menestys on koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaista. Tasapainoisen aluekehityksen kannalta puolestaan on olennaista, että meillä on elinvoimaisia maakuntien keskuskaupunkeja.

Suomen kansallinen etu vaatii vahvaa ja näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa. Suomessa ei ole vahvaa kaupunkipolitiikan perinnettä tai traditiota, mihin kaupungit ovat itsekin osasyyllisiä.

Kaupunkipoliittisen agendan kehittämiseksi ja isojen kaupunkien yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan erilaisia kaupunkipolitiikan foorumeita, kaupunkitutkimusta ja edunvalvontaa. Maan suurimmat kaupungit (C21) ovat tässä tarkoituksessa päättäneet muodostaa pysyvän kokoonpanon ja ryhtyä kokoontumaan kaupunginjohtajatasolla säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.

Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Mitä vahvempia suomalaiset kaupungit ovat ja mitä aktiivisempaa on Suomessa harjoitettu kaupunkipolitiikka, sitä vahvempi Suomi kansakuntana on. Kaupungit haluavat kantaa vastuuta koko Suomesta. Sote- ja hallintoreformien tulee vahvistaa kaupunkeja elinvoiman rakentajina. Subsidiaariteettiperiaatteen tulee olla uudistusten lähtökohtana: Tämä merkitsee, että lainsäädännön ja julkisen hallinnon tulee mahdollistaa joustavasti eri alueille erityyppisiä ratkaisuja.

Jan Vapaavuori, Helsinki

Jukka Mäkelä, Espoo

Lauri Lyly, Tampere

Kari Nenonen, Vantaa

Päivi Laajala, Oulu

Aleksi Randell, Turku

Timo Koivisto, Jyväskylä

Jyrki Myllyvirta, Lahti

Jarmo Pirhonen, Kuopio

Marita Toikka, Kouvola

Aino-Maija Luukkonen, Pori

Kari Karjalainen, Joensuu

Kimmo Jarva, Lappeenranta

Timo Kenakkala, Hämeenlinna

Tomas Häyry, Vaasa

Esko Lotvonen, Rovaniemi                              

Jorma Rasinmäki, Seinäjoki

Timo Halonen, Mikkeli

Jorma Haapanen, Kotka

Lauri Inna, Salo

Jukka-Pekka Ujula, Porvoo

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedotteen lähetti
erityisavustaja Lotta Backlund, puh. +358405313076

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki - Helsingfors stad
Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

09 310 1691https://www.hel.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki - Helsingfors stad

Helsingin päästövähennysohjelma etenee päätöksentekoon: 147 toimenpiteellä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä29.11.2018 16:16Tiedote

Korjattu 30.11. klo 10.40 toimenpiteiden määräksi 147 ja välitavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia. Helsinki asetti kaupunkistrategiassaan vuosille 2017–2021 kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosentilla vuodesta 1990. Välitavoitteeksi asetettiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma sisältää tarvittavat toimet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa on yhteensä 147 toimenpidettä, jotka on jaoteltu liikenteen, rakentamisen ja rakennusten käytön, kuluttamisen, hankintojen ja jakamis- ja kiertotalouden sekä Smart & Clean -kasvun toimenpidekokonaisuuksiin. Lisäksi ohjelmassa on kuvattu mm. Helen Oy:n kehitysohjelmaa ja lähivuosien toimia, hiilinieluja ja päästöjen kompensointia. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee päästövähennysohjelmaa kokouksess

KUTSU MEDIALLE: Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma27.11.2018 14:40Kutsu

Aika: Torstaina 29.11.2018 kello 14.45 Paikka: Finlandia-talo (edustuslämpiö), Mannerheimintie 13 E, sisäänkäynti M4 Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti. Kaupunkistrategian linjausten mukaan Helsinki vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2035 mennessä 80 prosenttia ja kompensoi loput 20 prosenttia. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Helsingin kaupunki yhteistyössä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa voi käytännössä toteuttaa päästövähennykset. Toimenpideohjelmaa käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 3. joulukuuta. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki esittelevät medialle Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa torstaina 29. marraskuuta kello 14.45. Tilaisuus pidetään Finlandia-talossa (Mannerheimintie 13 E, sisäänkäynti M4). Tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus haastatella pormestari Vapaavuorta (kello 15.45 saakka) ja apulaispormestari Sinn

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme