Vahva ja vaikuttava kaupunkipolitiikka vahvistaa koko Suomea

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, mutta myös vahvasti kansallinen ilmiö. Suomi ei ole sivussa tästä kehityksestä, vaan meilläkin ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Jo nyt yli puolet suomalaisista asuu C21 –kaupungeissa ja näissä kaupungeissa asuvien suomalaisten osuuden odotetaan jatkossakin kasvavan.  Uusimpana ilmiönä on kaupunkien keskustojen vetovoima ja kasvaminen sisäänpäin.

Kaupungistumiseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä haasteita. Samalla kun kaupungeilla on entistä paremmat edellytykset luoda maahamme taloudellista kasvua ja hyvinvointia, keskittyvät myös monet sosiaaliset ongelmat kaupunkeihimme. Eriarvoistumiskehitys, monikulttuurisuudesta juontuvat jännitteet tai vaade kaupunkien kasvun kestävyydestä ovat vain esimerkkejä suurista kysymyksistä, joihin kaikkialla maailmassa etsitään ratkaisuja.

Erityisesti pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujemme menestys on koko Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta olennaista. Tasapainoisen aluekehityksen kannalta puolestaan on olennaista, että meillä on elinvoimaisia maakuntien keskuskaupunkeja.

Suomen kansallinen etu vaatii vahvaa ja näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa. Suomessa ei ole vahvaa kaupunkipolitiikan perinnettä tai traditiota, mihin kaupungit ovat itsekin osasyyllisiä.

Kaupunkipoliittisen agendan kehittämiseksi ja isojen kaupunkien yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan erilaisia kaupunkipolitiikan foorumeita, kaupunkitutkimusta ja edunvalvontaa. Maan suurimmat kaupungit (C21) ovat tässä tarkoituksessa päättäneet muodostaa pysyvän kokoonpanon ja ryhtyä kokoontumaan kaupunginjohtajatasolla säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.

Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Mitä vahvempia suomalaiset kaupungit ovat ja mitä aktiivisempaa on Suomessa harjoitettu kaupunkipolitiikka, sitä vahvempi Suomi kansakuntana on. Kaupungit haluavat kantaa vastuuta koko Suomesta. Sote- ja hallintoreformien tulee vahvistaa kaupunkeja elinvoiman rakentajina. Subsidiaariteettiperiaatteen tulee olla uudistusten lähtökohtana: Tämä merkitsee, että lainsäädännön ja julkisen hallinnon tulee mahdollistaa joustavasti eri alueille erityyppisiä ratkaisuja.

Jan Vapaavuori, Helsinki

Jukka Mäkelä, Espoo

Lauri Lyly, Tampere

Kari Nenonen, Vantaa

Päivi Laajala, Oulu

Aleksi Randell, Turku

Timo Koivisto, Jyväskylä

Jyrki Myllyvirta, Lahti

Jarmo Pirhonen, Kuopio

Marita Toikka, Kouvola

Aino-Maija Luukkonen, Pori

Kari Karjalainen, Joensuu

Kimmo Jarva, Lappeenranta

Timo Kenakkala, Hämeenlinna

Tomas Häyry, Vaasa

Esko Lotvonen, Rovaniemi                              

Jorma Rasinmäki, Seinäjoki

Timo Halonen, Mikkeli

Jorma Haapanen, Kotka

Lauri Inna, Salo

Jukka-Pekka Ujula, Porvoo